Vakavat ruokamyrkytykset lisääntyneet

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Ruokamyrkytysepidemiat olivat viime vuonna entistä vakavampia, mutta niiden määrä ei kasvanut vuoteen 1998 verrattuna. Vakavin tapaus oli voin välityksellä levinnyt listeriaepidemia, johon kuoli kuusi vastustuskyvyltään heikentynyttä henkilöä. Toisen vakavan ruokamyrkytyksen aiheutti liian lämpimässä säilytetty mäti, josta yksi henkilö sai botulinum myrkytyksen.

    Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 89 ruokamyrkytysepidemiaa. Tapauksista 83 tapahtui elintarvikkeiden välityksellä ja kuusi talousvedestä. Yksittäiset epidemiat eivät kuitenkaan levinneet kovin laajalle.

    Ruokamyrkytykseen sairastui 2 124 henkilöä, joka on yli 7 000 henkeä vähemmän kuin toissa vuonna. Epidemioihin sairastuneista 62 joutui sairaalahoitoon ja 7 menehtyi.

    Salmonellaepidemioiden määrä kasvoi kuitenkin viime vuonna roimasti. Epidemiota havaittiin kahdeksan, kun toissa vuonna niitä tavattiin vain yksi. -Tutkimusten mukaan salmonellatapaukset eivät ole kuitenkaan kasvussa. Viime vuoden salmonellaepidemioista neljä liittyi toisiinsa. Ketju lähti liikkeelle saastuneesta tinkimaidosta sukujuhliin valmistetusta tuorejuustosta, ylitarkastaja Maija Hatakka Elintarvikevirastosta kertoo.

    Ruokamyrkytys

    Kalikivirus aiheutti viime vuonna 12 elintarvikevälitteistä epidemiaa. Kalikivirus on noussut viime vuosina yleisimmäksi ruokamyrkytysten aiheuttajaksi. Kahdessa tapauksessa ulkolaisten pakastevadelmien syömisen epäillään johtaneen sairastumiseen. Ulkolaiset, Itä-Euroopan maista tuodut pakastevadelmat tulisikin popsia vain kun ne on kuumennettu yli 90 asteeseen kahden minuutin ajaksi. Kalikivirus oli myös yleisin vesiepidemioiden aiheuttaja. Viruksen saastuttama juomavesi aiheutti viime vuonna neljä tapausta.

    Elintarvikeviraston on julkistanut raportin vuoden 1999 ruokamyrkytysepidemioista. Tilasto näyttää, että ruokamyrkytysepidemioiden vuosittainen määrä on asettunut noin 90-100 tasolle. Viranomaisten tietoon tulee kuitenkin arviolta vain noin 10 prosenttia.

    Virheet säilytyslämpötiloissa yleisiä

    Grillausta

    Yli puolet viime vuonna havaituista ruokamyrkytyksistä aiheutui elintarvikkeiden virheellisestä säilytyksestä.
    Virheitä tapahtui esimerkiksi säilytyslämpötilassa, kuumennuksen riittämättömyydessä ja jäähdytyksessä sekä virheellisessä kuljetuslämpötilassa.

    Lämpötilat kotijääkaapeissa ovat usein liian korkeita. Elintarvikkeiden säilyvyyden kannalta jääkaapin lämpötilan on oltava alle 8 astetta. -Kuluttajan on huomioitava hygienian perusasiat ruokaa valmistaessa. Suurkeittiössä se on erityisen tärkeää, koska virheet kostautuvat moninkertaisena sairastumisena. Elintarviketyöntekijöiden hygieniaosaaminen ei ole vielä kaikkialla tarpeeksi hyvällä tasolla, Hatakka sanoo.

    Ruokamyrkytysepidemioiden otollisimpia leviämispaikkoja ovat erilaiset joukkotapahtumat, työpaikkaruokalat ja ravintolat. Ruokamyrkytykset leviävät erityisesti lihan ja lihavalmisteiden sekä kalan ja kalavalmisteiden välityksellä. Kasvisten osuus epidemioiden välittäjinä laski viime vuonna. Se johtuu papumyrkytysepidemioiden vähenemisestä. Maitovalmisteista pastöroimaton maito ja siitä valmistetut tuotteet aiheutti neljä epidemiaa.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •