Naisten Superpesiksen kohuttu estämissääntö on ollut nykyisellään jo pitkään | MTV Uutiset
Vakava vaaratilanne Tampereella nostatti raivoisan kohun – tuomarileiri tyrmää esillä olleen väitteen: "Ei pidä paikkaansa"
Saaga-Angelia Raudasojan todettiin edenneen sääntöjen mukaisesti sunnuntain toisessa välierässä Jussittaria vastaan.Elmeri Elo / All Over Press
Julkaistu 26.08.2025 17:55
Mikko Hyytiä
mikko.hyytia@mtv.fi
Manse PP:n Saaga-Angelia Raudasojan ja Jussittarien Riikka Polson törmäys naisten Superpesiksen toisessa välierässä on nostattanut kiivaana käyvän keskustelun lajin sääntöpykälistä ja -tulkinnoista.
Raudasoja ja Polso törmäsivät sunnuntaina pelatun ottelun toisen jakson alussa rajusti toisiinsa kakkostaipaleella. Seuraukset olivat vakavat, sillä Polso vietiin sairaalaan tutkittavaksi.
Manse PP käänsi tämän jälkeen ottelun itselleen ja sai sarjan katkolle huomiseksi Seinäjoelle. Jussittaret on kertonut Polsosta vain sen, että "kaikki on olosuhteisiin nähden hyvin".
Tapaus puhuttaa paitsi seurausten vuoksi myös siksi, että sääntökirjasta löytyy siihen liittyen kaksi toisensa kumoavaa kohtaa, joista toisen mukaan estämiseen olisi syyllistynyt Raudasoja, toisen mukaan vastaavasti Polso.
Varsinaisen säännön mukaan "etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa", mutta pelituomari Jari-Matti Ollilan näkemys, jonka mukaan estämiseen syyllistyi Polso, on sekin perusteltu sääntöihin kirjatun tulkintaohjeen mukaan:
Ulkopelaajan törmääminen etenevän kärjen takana etenevään sisäpelaajaan tilanteessa, jossa hänellä ei ole mahdollisuuksia saada palloa kiinni siten, että hän pystyisi polttamaan jonkin etenijöistä."
Monia lajin seuraajia tuntuu kismittävän se, että estämissääntöjen muistetaan olleen aikaisemmin huomattavasti yksinkertaisemmat: takaetenijän vastuulla oli väistää ulkopelaajaa – ja siinä se.
Aihetta koskeva keskustelu on käynyt viime päivät erittäin kiivaana. Erilaisissa kannanotoissa ja kirjoituksissa on joissain tapauksissa annettu ymmärtää, että estämissääntöön tai sen tulkintaan olisi tehty viime aikoina jonkinlaisia muutoksia, mutta Pesäpalloliiton tuomaripäällikkö Joona Tervonen kiistää tämän.
– Voin allekirjoittaa, että tällaisia muutoksia ei ole tämän asian suhteen tehty ainakaan minun toimestani. Se ei pidä paikkaansa, alkuvuodesta 2023 tehtävässään toiminut Tervonen sanoo MTV Urheilulle.
Nykyiset pelisäännöt on julkaistu vuonna 2015, ja vuosina 2014–2022 kaikkiaan 138 miesten pääsarjaottelua pelituomarina tuominnut Tervonen ei muista estämissääntöön tehdyn muutosta myöskään omina tuomarivuosinaan.
– En varmaksi osaa sanoa, mutta ajattelisin, että ainakin tämän kymmenen vuotta se sääntö on ollut samalla tavalla.
Tämän näkemyksen vahvistaa myös muutama muu pitkään miesten Superpesiksessä tuominnut pelituomari.
Ennen nykyistä sääntödokumenttia käytössä oli erillinen Pesäpallotuomarin ohjekirja, ja verkosta on yhä saatavilla muun muassa vuosille 2004 ja 2009 päivätyt versiot kyseisestä kirjasta.
Huomionarvoista on, että jo niihin on kirjattu edellä mainittu tulkintaohje estämistä koskien.
Musta valkoisella määrittää kaiken
Tervosen mukaan tuomarikunnalla ei ole käytössään mitään erikseen heitä varten luotuja ohjeistuksia tai asiakirjoja, joissa käsitellään sääntöjä tai niiden tulkintoja ja joihin suuri yleisö ei pääse käsiksi.
– Ennen minun toimintakausiani nykyisessä tehtävässä on varmasti ollut yleisellä tasolla sellaista, että joskus on sovittu jossain jotain, mutta määrittävät tekijät ovat ne, joista on mustaa valkoisella. Niitä meidän täytyy kunnioittaa, ja sitä kautta saamme tehtyä perusteltuja päätöksiä.
– Tietysti tuomareilla on sillä tavalla myös omia dokumentteja, että niissä kohdennetaan vaikkapa heidän olemustaan tai muita asioita, joita on teemoitettu. Mutta mitään omia sääntömalleja tai vastaavia ei ole.
Sääntö- tai tulkintamuutoksia koskien Tervonen vannoo avoimuuden nimeen.
– Itse olen aina pyrkinyt tässä siihen, että jos jotain linjataan tai tuodaan jokin uusi tulkinta, niin sitä pitää viestiä kattavasti ja se pitää panna mustana valkoiselle. Silloin se tuo kaikille paremman kuvan, että tämä tieto pitää paikkansa eikä kenenkään tarvitse kuulopuheiden perusteella miettiä, miten on sovittu.
– Niin tämän asian kuuluu mennä. Se palvelee kaikkia osapuolia, niin tuomareita, pelaajia kuin pelijohtajia.
Turvallisuus ja terveys edellä
Tervonen sanoo, että sunnuntain tapaus on puhuttanut Pesäpalloliitossa yleisellä tasolla. Julkisuudessa on viime päivinä esitetty vaatimuksia estämissäännön muuttamisesta, mutta liitossa tästä ei ainakaan vielä toistaiseksi ole käyty keskustelua.
– Aktiivisestihan pelisääntöjä pohditaan kauden aikana. Otollisin aika tarvittaviin sääntömuutoksiin on varmasti aktiivikauden ulkopuolella, sillä siinä pitää pystyä huomioimaan esimerkiksi harjoittelut ja muut, että miten se parhaalla tavalla tukisi aktiivikautta ja sinne menoa.
– Esimerkiksi Talvisuperissa voidaan kokeilla asioita, jolloin saamme ihan pelin kautta tietoa, miten nämä asiat toimivat.
Viime päivinä leimahtaneen keskustelun Tervonen uskoo yltyneen niin kiivaaksi ennen kaikkea siksi, että pelaaja loukkaantui.
– Ihmisillä on tietysti huoli siitä, mitä jatkossa saattaa tapahtua.
– Fakta on, että mikään laji ei halua ohjata siihen, että lajin parissa oleva henkilö loukkaantuu. Mekin haluamme viedä kaikkia asioita eteenpäin turvallisuus ja terveys edellä.
