Väitöstutkimus: Suomi varautunut huonosti alueellisiin häiriötiloihin

Suomesta puuttuvat tehokkaat mekanismit erilaisten alueellisten häiriötilojen hallintaan, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Turvallisuusnäkökulmat ovat hämärtyneet aluehallinnon uudistuksissa, kun huomio on kiinnitetty pelkästään palveluihin.  

– Hyvinä vuosina on unohdettu, että ei ole hyvinvointia ilman turvallisuutta. Turvallisuus on hyvinvointiyhteiskunnan perusta, sanoo eläkkeellä oleva valtiovarainministeriön entinen alivaltiosihteeri ja valmiuspäällikkö Juhani Kivelä.  

Maahanmuuttotilanne tarjoaa Kivelän mukaan käytännön esimerkin häiriötilanteen syntymisestä.  

– Meneillään on maahanmuuttokriisi, mutta se on aiheuttanut alueilla ja paikallisesti kaikenlaisia häiriöitä.  

Alueellinen häiriötilanne voi syntyä myös esimerkiksi myrskyn seurauksena, kun sähkö- ja puhelinyhteydet katkeavat useiksi päiviksi. Myös uudenlaiset uhkakuvat on otettava huomioon.  

– Terrorismin uhka voi kohdistua jonnekin paikallisesti ja sitä hallitaan paikallisesti, mutta siitä tulee äkkiä valtakunnallinen kriisi.

Yhteistyö takkuaa

Kivelä näkee ongelmia kahtaalla. Ylemmän tason ongelma on hänen mukaansa sisäministeriön johtorakenne.  

– Ministeriön edellytykset hoitaa tällä hetkellä häiriötilanteista ja kriiseistä aiheutuvia johtovastuita perustuvat tilannekohtaiseen improvisaatioon ministerin ja kansliapäällikön johdolla. Jos ajatellaan nyt tätä akuuttia (maahanmuutto)tilannetta, niin ministeri ja kansliapäällikkö ovat olleet kyvykkäitä ja improvisoineet tämän hallinnan.  

Kivelän mukaan häiriötilanteiden hallinta ei kuitenkaan voi perustua pelkästään vastuuhenkilöiden kykyyn vaan taustalla täytyy olla toimiva hallinto.  

Paikallisesti ongelmana on eri toimijoiden yhteistyö.  

–Häiriötilanteissahan on kyse siitä, että tarvitaan muutamien viranomaisten, kuntien ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistoimintaa. Ja tähän ei ole rakennetta.  

Koulutus kuntoon  

Koulutus on Kivelän mukaan keskeinen osa turvallisuusjärjestelmän päivittämistä.

 – Ehdotukseni on, että alueelliset maanpuolustuskurssit pitäisi muodostaa sisäministeriöjohtoisiksi kokonaisturvallisuuskursseiksi, jossa puolustushallinto on mukana.

Kivelän mielestä turvallisuusnäkökohdat pitää ottaa huomioon käynnissä olevassa maakuntahallinnon uudistuksessa. Vaadittavat toimet eivät tulisi hänen mukaansa edes kovin kalliiksi.  

Lue myös:

    Uusimmat