Auttaako liikunta masennukseen oikeasti? Tietyt ihmiset hyötyvät siitä erityisesti, uusi tutkimus esittää

Liikunnan harrastaminen on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua masennukseen, ja liikuntaa on ehdotettu myös masennuslääkkeeksi. Hyötyjä on havaittu olevan esimerkiksi aerobisesta harjoittelusta sekä voimaharjoittelusta. Liikunnan vaikuttavuus yksittäisenä masennuksen hoitomuotona on kirjallisuuden perusteella kuitenkin edelleen epävarmaa.

Tuore yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston tutkimus vihjaa, että liikunnan teho masennuksen hoidossa riippuu täysin ihmisestä. Tutkijoiden mukaan lopputulosta saattaa ennustaa masentuneen aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta.

Tutkimusta johtanut Brandon Alderman kertoo Inverselle, että ihmiset, joiden aivojen palkitsemisjärjestelmän teho on alentunut, kokevat usein parempaa hoitovastetta perinteisistä masennuksen hoitomuodoista, kuten terapiasta tai lääkkeistä. Sen sijaan ihmiset, jotka eivät saa samalla tavalla apua perinteisistä hoitomuodoista, näyttävät hyötyvän liikunnasta masennuksen hoidossa.

Lue myös: Kolmasosa ei hyödy masennuslääkkeistä, osa pelkää sivuvaikutuksia – näin masennusta voidaan hoitaa lääkkeettömästi: "Pelkkä pilleri yksin ei toimi"

Aerobinen liikunta tepsi masennukseen venyttelyä paremmin

Tutkimukseen osallistui 66 nuorta aikuista, joilla oli vakava masennus. Osa heistä harrasti kolmesti viikossa 8 viikon ajan kohtalaisesti kuormittavaa aerobista liikuntaa ja osa kevyttä venyttelyä. Osallistujien masennusoireita seurattiin tutkimuksen aikana. Heidän aivojensa palkitsemisjärjestelmän toiminta mitattiin aivosähkökäyrä- eli EEG-tutkimuksessa ennen ja jälkeen intervention.

Tutkijat huomasivat, että aerobinen liikunta vähensi masennusoireita enemmän kuin venyttely. Osallistujat, joiden aivojen palkitsemisjärjestelmä oli tehokkaampi ja joiden masennusoireet olivat alussa vakavampia, hyötyivät liikunnasta muita enemmän.

Tutkijat huomauttavat, että löydökset ovat alustavia. Ne ilmestyivät Psychological Medicine -tiedelehdessä.

Aivojen palkitsemisjärjestelmän tehtävänä on tuottaa myönteisiä tuntemuksia

Aivojen palkitsemisjärjestelmä on välittäjäaineiden ja hermoratojen muodostama monimutkien mekanismi, jonka tehtävänä on tuottaa positiivisia tuntemuksia tärkeissä toiminnoissa, kuten lisääntymisessä, ravitsemuksessa sekä jälkeläisistä huolehtimisessa, kertoo Duodecim-lehti. 

Aivojen palkitsemisjärjestelmän heikkeneminen on yhdistetty moniin psykiatrisiin tiloihin, kuten addiktioihin ja masennukseen. Muutokset aivojen palkitsemisjärjestelmässä voivat ilmetä esimerkiksi kiinnostuksen menettämisenä ja kyvyttömyytenä tuntea nautintoa.

Valitettavasti aivojen palkitsemisjärjestelmän mittaaminen on hankalaa. Kyselyillä asiasta voisi saada mahdollisesti viitteitä ja kenties EEG-tutkimuksia olisi mahdollista levittää laajemmalle, Alderman arvelee.

Lue myös: Vuosi sitten Eveliina oli masentunut, kärsi kovista kivuista ja painoi 130 kiloa – sitten kaikki muuttui: "Olen onnellisempi kuin moneen vuoteen"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Inverse, Science Daily, Psychological Medicine, Käypä hoito, Duodecim