Masennuslääkkeitä on käytetty vuosikymmeniä, mutta vieläkin niistä löytyy uusia piirteitä. Palkitun tutkimusryhmä johtaja Eero Castrén vieraili Uutisaamussa kertomassa, mihin masennuslääkkeiden vaikutus tuoreiden tietojen valossa oikein perustuu.
On arveltu, että noin joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Vuosittain noin 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on voittanut Minervasäätiön Medix-palkinnon saatuaan selville lisää tietoa masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista. Tutkijat havaitsivat, että eri ryhmiä edustavat masennuslääkkeet sitoutuvat suoraan aivojen kasvutekijän TrkB-nimiseen reseptoriin.
Löydös korostaa aivojen muovautuvuuden merkitystä masennuksen hoidossa, kertoo tutkimusryhmän johtaja Eero Castrén. Kasvutekijäreseptoriin sitoutuvat lääkkeet tekevät hermostosta helpommin muovautuvan, jolloin ihminen itse pystyy saamaan aikaan muutosta hermostoonsa ja sitä kautta toimintaansa.
Lue myös: Psykiatri mullistaisi masennuksen hoidon: "Myös kehollinen sairaus"
Masennuslääkitys vaatii oheensa aktiivista toimintaa
Aiemmin tänä vuonna ilmestyneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että . Castrén epäilee, että ilmiön taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi vilkas aineenvaihdunta tai lääkityksen epäsäännöllisyys.
