Väitös: Geeniperimä selittää viinan käyttöä

Kuva: Lehtikuva
Kuva: Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan alkoholisteissa on eroja, jotka pystytään osoittamaan geneettisesti. Asiasta kertoo Savon Sanomat.

    Lääketieteen lisensiaatti Tero Hallikaisen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että noin 80 prosenttia alkoholisteista sairastuu ykkös tyypin riippuvuuteen aikuisiällä. Tältä joukolta löytyy myös useimmin geenin muoto, joka pitkittää mielihyvän kokemista alkoholista.

    - Kaksi oluttuoppia tuottaa toiselle enemmän ja pidemmän aikaa mielihyvää kuin toiselle. Kokemus riippuu perintötekijöistä, Hallikainen sanoo.

    Lopuilla 20 prosentilla alkoholisteista sairaus alkaa jo murrosiässä, ja siihen liittyy väkivaltainen ja normeihin sopeutumaton käytös. Tältä ryhmältä puolestaan löytyy useammassa tapauksessa geenimutaatio, joka voi edistää aggressiivista käyttäytymistä.

    - Tutkimuksessani havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa todisteita alkoholismin periytyvistä alatyypeistä. Jo 25 vuotta on epäilty, että alkoholisteissa on eroja, mutta tieteellinen näyttö on puuttunut, Hallikainen sanoo.

    Hallikainen kuitenkin muistuttaa, että myös ympäristöllä on suuri vaikutus alkoholismin syntyyn.

    Vaikka henkilö olisi perimässään saanut mahdollisimman huonon geeniyhdistelmän, hän ei silti aina päädy alkoholistiksi.

    Väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa ensi perjantaina.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •