Tuoreen kirjan mukaan Sampo-konsernin johtoon noussut Björn Wahlroos saneli valtiolle ehdot siitä, miten hänen luotsaamansa Mandatum-investointipankki sulautettiin aikoinaan Sampoon. Sitkeä huhu väitti silloisella rahaministeri Suvi-Anne Siimeksellä olleen osuutensa neuvottelutuloksessa.
– Mietin, että valtio-omisteinen yhtiö ja Björn Wahlroos, tästä ei juttu paremmaksi muutu.
Näin muistelee Suvi-Anne Siimes (vas) ajatelleensa vuonna 2000, kun hän kuuli hallituksen talouspoliittisen valiokunnan kokouksessa, että Sampo-konsernin pääjohtajaksi nousisi Björn Wahlroos.
Silloisen hallituksen toinen valtiovarainministeri Siimes muistelee vuoden 2000 tapahtumia Wahlroosin epävirallisessa elämäkerrassa, jonka ovat kirjoittaneet ja koonneet Tuomo Pietiläinen ja Tampereen yliopiston tutkiva työryhmä.
Siimekselle uuden johtajanimityksen esittelivät tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen ja ensimmäinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö. Siimes reagoi tietoon alkamalla nauraa hervottomasti.
Wahlroos saneli jättikaupan ehdot
Aiemmin samana vuonna Vakuutusyhtiö Sampo ja valtio-omisteinen Leonia-pankki olivat sulautuneet Sammoksi, mutta fuusio oli laajalti pettymys.
Kirjan mukaan Sammon silloiseksi pääjohtajaksi nimitetty Jouko K. Leskinen ei saanut uutta yritystä toimimaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi julkisuuteen tulleet Leskisen sisäpiirikauppaepäilyt painoivat vaakakupissa.
Kirjan mukaan Wahlroosia Sammon uudeksi johtajaksi puuhasi valtiovarainministeriön finanssineuvos Jarmo Väisänen, joka oli Sampo-Leonian fuusion projektivastaavana "seurannut huolestuneena Jouko K. Leskisen johtamista."
Niinpä Wahlroos nousi Sammon konsernijohtoon vuonna 2001. Samalla Wahlroosin luotsaama Mandatum-investointipankki myytiin Sammolle.
Kirjan mukaan kaupan ehdot saneli äärimmäisen taitavana neuvottelijan tunnettu Wahlroos:
– Wahlroos ei suostunut pääjohtajaksi, jos Mandatum Pankkia ei ostettaisi osaksi Sampo-Leoniaa. Yrityksen oli maksettava Mandatumin osakkeista noin 2,5 miljardia markkaa eli peräti 52 prosenttia yli Mandatumin marraskuisen pörssiarvon. Mandatumin suurimman osakkeenomistajan Wahlroosin kauppa kohotti yhdeksi Suomen varakkaimmista miehistä. Pitkälti valtion kassan varoilla.
Kirjan kuvailee lisäksi, kuinka Sampo-Leonian omistajilla oli tuona aikana valtavan kova paine löytää uusi johtaja tehottoman Jouko K. Leskisen tilalle.
– ...yhtiö oli valmis maksamaan sen, mitä Wahlroos heiltä kehtasi pyytää. Myös analyytikot arvioivat, että hinnassa oli selvää Nalle-lisää.
Sopimuksen syntyyn vaikuttivat paitsi Wahlroosin ilmiömäiset neuvottelijan taidot ja saavutukset pankkimaailmassa, myös tämän laajat verkostot. Kirjan mukaan Wahlroos tunsi suurimman osan Sampo-Leonian hallituksen jäsenistä.
– ...moni oli hänen tuttunsa, metsästyskaverinsa tai Mandatum-pankin asiakas:
Vasemmistoministeri Siimes joutui selittelijäksi
Vuoden 2000 hallituksen toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes kieltää kirjassa osallistuneensa salaisiin neuvotteluihin, joissa Wahlroosin johtajanimitystä Sampoon aikoinaan puuhattiin.
Sitkeät huhut ovat väittäneet, että Siimes hankki vanhalle taistolaiskaverilleen Wahlroosille rahakkaan neuvottelutuloksen.
Kirjan mukaan silloinen ensimmäinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö oli ainoa ministeri, joka veti Mandatumin ja Sampo-Leonian neuvotteluja. Niinistö kieltäytyi aikataulusyihin vedoten haastattelusta tänään julkaistua kirjaa varten
Siimes joutui kuitenkin selittelemään kansanedustajille ja tiedotusvälineille kohuttuja kauppoja pitkään.
Kirjassa esitetään arvio, jonka mukaan "kansa saatiin hyväksymään kovahintainen kauppa paremmin, kun vasemmistoliiton keskeinen ministeri hyväksyi sen."
Björn Wahlroosin epävirallinen elämäkerta perustuu yli kahteensataan haastatteluun ja kymmeniin arkistoihin. Wahlroos on ilmoittanut, ettei aio kommentoida kirjaa.
Wahlroosin väitetään johtaneen alaisiaan pelolla ja rahalla
Kirja: Wahlroos jätti kommunismin kun herrahissi kutsui
Epävirallinen Wahlroos-elämäkerta avaa rikastumisen syitä