Uutuuskirja kertoo Wahlroosin elämän kulta-ajasta: "Se muutti elämän ja aika perinpohjaisesti"

Wahlroos kertoo keskustelusta uudessa kirjassaan Sateentekijät – Eräänlaiset päiväkirjat 1992–2001 (Otava), joka kuvaa hänen vuosiaan investointipankki Mandatumin johdossa.

Pienen small talkin jälkeen Hetemäki kysyi Wahlroosilta, mitä mieltä tämä oli Sammosta. Wahlroos vastasi, että pääjohtaja Jouko K. Leskinen näyttää menettäneen otteensa.

–  En tiedä, johtuuko se sisäpiirikauppaepäilyistä vai jostakin muusta, mutta Sampo tuntuu olevan tuuliajolla, Wahlroos sanoi Hetemäelle.

Wahlroos jatkoi sanomalla, että Sammon johtoryhmä oli luvattoman heikko.

–  Te ette tarvitse vain uutta pääjohtajaa, tarvitsette kokonaan uuden johtoryhmän.

Hetemäki, joka istui tuolloin Sammon hallituksessa suurimman omistajan eli Suomen valtion edustajana, katsoi Wahlroosia ja kysyi:

–  Olisitko sinä valmis ottamaan homman?

Sampo osti Wahlroosin

Joulukuussa 2000 ilmoitettiin, että Leskinen siirtyy syrjään finanssitalo Sampo-Leonian johdosta ja hänen tilalleen tulee Wahlroos. Samassa rytäkässä Sampo-Leonia osti Wahlroosin perustaman Mandatumin noin 2,5 miljardilla markalla. Kauppahinnassa oli yli 50 prosenttia preemiota eli ylihintaa Mandatumin silloiseen pörssikurssiin nähden.

Wahlroos kertoo kirjassa, että varsinkin silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) oli kuulemma sitä mieltä, että Mandatumista maksettu hinta oli liian avokätinen.

Sampo-Leonia syntyi, kun vakuutusyhtiö Sampo ja valtion Leonia-pankki eli entinen Postipankki yhdistyivät vuoden 2000 lopussa.

Mandatum-kaupan myötä Wahlroos nousi Sampo-Leonian konsernijohtajaksi ja yhtiön suurimpien omistajien joukkoon. Leonia tiputettiin nopeasti pois yhtiön nimestä, ja myös johtoryhmä ja strategia myllättiin uusiksi.

Kirjan mukaan Wahlroos arveli voivansa sitoutua Sampoon ehkä 5–7 vuoden ajaksi. Rupeama kuitenkin venähti, sillä Wahlroos viihtyi yhtiön johdossa yli 20 vuotta. Hän väistyi Sammon hallituksen puheenjohtajan paikalta viime keväänä.

Ajoitus sattumaa

Wahlroosin uuden kirjan ilmestyessä Mandatum on irtautumassa Sammosta jälleen itsenäiseksi yhtiöksi. Kaupankäynti Mandatumin osakkeilla alkaa Helsingin pörssissä ensi maanantaina. Yhtiö tarjoaa nykyään henkivakuutuksia ja varainhoitopalveluita.

Wahlroosin mukaan on täysin sattumaa, että hänen Mandatum-vuosistaan kertova kirja ilmestyy juuri nyt, kun Mandatum on palaamassa pörssilistalle.

–  Olin jo kauan sitten sopinut kustantajien kanssa, että kahden vuoden väli on sopiva näissä muistelmissa. Ensimmäinen osa tuli täsmälleen kaksi vuotta sitten, ja tämä on se määräävä tekijä, Wahlroos kertoi STT:lle Helsingissä keskiviikkona.

Wahlroos, 70, jätti viime keväänä myös metsäyhtiö UPM:n hallituksen puheenjohtajuuden, joten hän ei ole enää mukana suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Silti Wahlroos sanoo, että hänen kalenterinsa on aika lailla tukossa.

–  Sihteerini valittaa, että minulla ei ole koskaan ollut niin vaikea kalenteri kuin tänä syksynä.

–  Se on yhdistelmä siitä, että asuu useassa paikassa, on aika aktiivinen sosiaalinen elämä, ja on varsin merkittävän määrän aikaa syksystä vievä vapaa-ajan harrastus (metsästys).

Wahlroosin virallinen asuinpaikka on Tukholmassa, mutta hän asuu myös Britanniassa ja Etelä-Ranskassa. Suomessa hän viettää muutamia päiviä kuukaudessa.

Nopeaa kasvua

Wahlroos perusti investointipankki Mandatumin vuonna 1992 sen jälkeen, kun hänelle oli tullut lähtö Suomen Yhdyspankista (SYP). Kasinotalouden vuodet olivat ohi, ja Suomi oli syöksynyt lamaan.

1990-luvun aikana Mandatum toimi neuvonantajana monissa isoissa yrityskaupoissa ja fuusioissa. Investointipankille sateli toimeksiantoja muun muassa metsäteollisuudesta, konepajayhtiöiltä ja media-alalta. Järjestelyissä muodostui esimerkiksi sellaisia yhtiöitä kuin Stora Enso, Alma Media ja Fortum.

Mandatumin liiketoiminta kasvoi nopeasti ja oli erittäin kannattavaa. Yhtiö teki voittoa heti ensimmäisestä toimintakuukaudestaan lähtien.

Hyötyi lamasta

Wahlroosin mukaan Mandatum "ehdottomasti" hyötyi siitä, että yhtiön aloittaessa Suomi oli lamassa.

Laman yksi taustatekijä oli idänkaupan loppuminen. Wahlroosin mukaan idänkauppa on ylläpitänyt täysin järjettömiä rakenteita Suomen elinkeinoelämässä.

–  Kun tämä loppui kuin seinään, tässä maassa oli hirveän paljon yritystoimintaa, joka oli pakko muokata uudelleen tai lopettaa tai myydä, Wahlroos sanoo STT:lle.

Wahlroosin mukaan yrityskaupat ja fuusiot olisi täytynyt tehdä joka tapauksessa, mutta hän arvioi, että Mandatumin myötävaikutuksella ne toteutuivat ehkä vähän jouhevammin ja vähän paremmin ehdoin.

–  Kyllä Suomi olisi muuttunut ilman meitäkin, mutta ehkä vähän hitaammassa tahdissa.

Mandatumin menestyksen myötä Wahlroos rikastui.

–  Tietenkin se tuntui hyvältä. Se tarjosi vähän enemmän mahdollisuuksia, ja aika nopeasti siihen tottui.

"Maagista aikaa"

Mandatumissa työskentelyssä oli alussa aivan "euforinen fiilis", ja sitä jatkui aika pitkään, Wahlroos kuvailee.

Hän kertoo, että 1990-luvun jälkipuoliskolla työtahti oli aika hurjaa, kun oravanpyörä alkoi pyöriä yhä kovemmilla kierroksilla. Silti tunnelma oli hänen mukaansa aina hyvä.

Wahlroos myöntää, että Mandatumin aika oli hänen uransa eräänlaista kulta-aikaa.

–  Kyllä se monessa mielessä sitä oli. Tietenkin se muutti elämän ja aika perinpohjaisesti.

–  Ensimmäiset puoli tusinaa vuotta Sammossa olivat kyllä jatkoa sille, koska Sampoa muokattiin uusiksi. Tavallaan se kultakausi ulottuu vähän pidemmälle, mutta Mandatum-vuodet olivat kyllä maagista aikaa. Jännää, hyvin intensiivistä.

Veromallia Ruotsista

Wahlroos tunnetaan myös räväkkänä yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei kainostele markkinaliberaaleja mielipiteitään.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen ohjelmassa on Wahlroosin mielestä monta hyvää asiaa. Silti hallitusohjelma jäi Wahlroosin mukaan torsoksi, koska hallitusneuvotteluissa ei tartuttu "elefanttiin huoneessa" eli puuttuvaan talouskasvuun.

Wahlroosin mukaan hallitusohjelmasta jäivät puuttumaan isot verouudistukset, jotka rakentaisivat pohjaa talouskasvulle.

–  Suomen käsitys verouudistuksista on, että muutetaan kaksi prosenttiyksikköä jossain. Se ei auta mitään tässä.

Hänen mukaansa ongelmat valtiontalouden alijäämän kanssa vain kasvavat, jos Suomi ei pysty houkuttelemaan investointeja ja tarjoamaan mahdollisuuksia luoda varallisuuksia.

Verotuksessa pitäisi Wahlroosin mielestä ottaa mallia Ruotsin ja Irlannin kaltaisista maista. Hänen mukaansa Ruotsi on luonut järjestelmän, joka on "saanut ruotsalaiset kapitalistit muuttamaan Lontoosta suurin joukoin takaisin Ruotsiin".

Wahlroos viittaa muun muassa siihen, että Ruotsissa on luovuttu varallisuusverosta sekä perintö- ja lahjaverosta.

Suomessa varallisuusvero poistettiin käytöstä vuoden 2006 alusta. Ekonomistikoneen kyselyssä vuonna 2017 selvä enemmistö suomalaisista taloustieteilijöistä katsoi, että perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

Vakuuttui Purrasta

Valtion uutta kirstunvartijaa Riikka Purraa (ps.) on verrattu mediassa jo 1990-luvun lamavuosien valtiovarainministeriin Iiro Viinaseen (kok.), joka muistetaan mittavista menoleikkauksista. Wahlroosilta valtiovarainministeri Purra saa myönteiset arviot.

–  Riikka Purra on mielestäni fiksu ihminen, joka on tehnyt minuun hyvinkin myönteisen vaikutuksen. Hän vaikuttaa sekä määrätietoiselta että ammattitaitoiselta, Wahlroos sanoo STT:lle.

Wahlroos pitää menoleikkauksia välttämättöminä valtiontalouden tilan vuoksi. Hän kuitenkin sanoo, ettei Suomi lähde nousuun leikkauksilla.

–  Suomi lähtee nousuun kannustimilla. Ainoa tapa, jolla valtiovalta voi merkittävästi vaikuttaa kannustimiin, on verotus.