Björn Wahlroosilta ilmestyi uusi kirja Sateentekijät: Eräänlaiset päiväkirjat 1992-2001.
Muistelmien toisessa osassa kerrotaan, miten suomalaista yrityskenttää järjesteltiin uusiksi 1990-luvulla Mandatum-investointipankin neuvoilla. Samalla Björn Wahlroos rikastui ja ponnisti yhä suurempiin tehtäviin.
Syyskuun 11. päivänä vuonna 2000 Björn Wahlroos istui ravintola Savoyn kabinetissa lounaalla valtiovarainministeriön osastopäällikön Martti Hetemäen kanssa.
Wahlroos kertoo keskustelusta uudessa kirjassaan Sateentekijät – Eräänlaiset päiväkirjat 1992–2001 (Otava), joka kuvaa hänen vuosiaan investointipankki Mandatumin johdossa.
Pienen small talkin jälkeen Hetemäki kysyi Wahlroosilta, mitä mieltä tämä oli Sammosta. Wahlroos vastasi, että pääjohtaja Jouko K. Leskinen näyttää menettäneen otteensa ja että Sammon johtoryhmä oli luvattoman heikko.
– Te ette tarvitse vain uutta pääjohtajaa, tarvitsette kokonaan uuden johtoryhmän.
Hetemäki, joka istui Sammon hallituksessa suurimman omistajan eli Suomen valtion edustajana, katsoi Wahlroosia ja kysyi:
– Olisitko sinä valmis ottamaan homman?
Sampo osti Wahlroosin
Joulukuussa 2000 ilmoitettiin, että Leskinen siirtyy syrjään finanssitalo Sampo-Leonian johdosta ja hänen tilalleen tulee Wahlroos. Samassa rytäkässä Sampo-Leonia osti Wahlroosin perustaman Mandatumin noin 2,5 miljardilla markalla. Kauppahinnassa oli yli 50 prosenttia preemiota eli ylihintaa Mandatumin silloiseen pörssikurssiin nähden.
Wahlroos kertoo kirjassa, että varsinkin silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) oli kuulemma sitä mieltä, että Mandatumista maksettu hinta oli liian avokätinen.
Sampo-Leonia syntyi, kun vakuutusyhtiö Sampo ja valtion Leonia-pankki eli entinen Postipankki yhdistyivät vuoden 2000 lopussa.