Vain kilometri liikkumavaraa, kauppareissulla sakottavia poliiseja, liikuntatunteja, joissa ei saa liikkua – suomalainen Pauliina kertoo, miltä korona-arki on näyttänyt Ranskassa

Vain kilometri liikkumavaraa, sakottavia poliiseja, ja liikuntatunteja, joissa ei saa liikkua – suomalainen Pauliina kertoo, miltä korona-arki on näyttänyt Ranskassa 6:50

Yritysjohdon valmentaja Pauliina Airaksinen-Aminoff muutti Etelä-Ranskaan Mandelieu-la-Napoulen kaupunkiin aviomiehensä ja 12-vuotiaan tyttären kanssa tammikuussa, juuri ennen koronapandemian iskemistä. Hän kertoo arjen olleen viime kuukausien aikana siellä hyvin erilaista kuin Suomessa, eikä kouluihin paluu ole sujunut täysin ongelmatta.

Helmikuussa puolivälissä, jolloin Suomessa vietettiin hiihtolomia, ranskalaiset koulut ilmoittivat ensimmäistä kertaa, että Italiassa matkustaneet lapset joutuisivat jäämään kahdeksi viikoksi kotiin karanteeniin.

Siinä vaiheessa koronan vaikutukset eivät vielä juurikaan maan eteläosissa näkyneet, mutta tilanne muuttui nopeasti, kun tartunnat sielläkin alkoivat kasvaa nopeasti.

Koko Ranskaan asetettiin presidentti Emmanuel Macronin määräyksestä tiukat ulkonaliikkumisrajoitukset 16. maaliskuuta alkaen. Tuolloin maassa vahvistettuja tartuntoja oli vasta noin 6600, mutta ne nousivat sadoilla päivässä. Maan johdon ja terveysviranomaisten sävy ei ollut kevyt. 

– Ensimmäisen puheen, jonka Macron piti, hän aloitti sanomalla meidän olevan sodassa. Olemme sodassa virusta vastaan, Airaksinen-Aminoff kuvailee.

Vain kilometri liikkumavaraa kotoa

Rajoitusten lista oli Ranskassa pitkä. Ikäihmiset eristettiin, eikä heitä saanut mennä tapaamaan. Työt täytyi tehdä etänä, jos se vain on mahdollista. Koulut suljettiin. Sairaana ei saanut liikkua kotoa, ja hygieniaohjeita tuli noudattaa erittäin tarkasti. 

Airaksinen-Aminoff perheineen oli muuttanut Ranskaan vasta tammikuussa, mutta nyt jo ranskalaisille tyypilliset poskisuudelmatervehdykset jouduttiin unohtamaan. 

– Yhden kilometrin verran sai käydä omasta kodistaan maantiellä lenkkeilemässä ja kävelemässä, ja silloinkin mieluiten yksin, Airaksinen-Aminoff kuvailee.

Kilometrin säteeltä ei saanut lähteä kuin hyvin perustellusta syystä. 

Kaikista rikkomuksista poliisilla oli oikeus sakottaa noin 130 euron edestä. Ja poliiseja oli tosiaan kaikkialla, Airaksinen-Aminoff toteaa. Ja he hoitivat tehtävänsä tarkasti. Hänkin sai poliisilta huomautuksen, kun käytti vahingossa iltapäivällä uudestaan samaa lupalappua kuin aamulla.

– Ja kerran kun tarkistuksessa sanoin olevani menossa kauppaan, he lähtivät perään tarkistamaan, että todellakin sinne kauppaan ajoin.

Rajoituksia valvottiin tiukasti

A4-kokoisiin lupalomakkeisiin täytyi kirjata omat henkilötiedot sosiaaliturvatunnuksista lähtien, kotiosoite, kellonajat, kun liikkuminen suoritetaan, sekä tarkka tieto liikkumisen syystä.

– Eli olenko menossa kauppaan, hoitamaan terveyttäni vai ulkoilemaan. Ja tunniksi sai poistua omalta alueeltaan. 

Luvat näytettiin molempiin suuntiin matkustaessa. Airaksinen-Aminoffin mukaan siinä missä kaupassa piipahtamiseen meni ennen puoli tuntia, nyt siinä menikin kolme tuntia. Hänen mukaansa poliisit ovat olleet todella ystävällisiä, mutta samaan aikaan tiukkoja. 

Kaikista rikkomuksista poliisilla oli oikeus sakottaa noin 130 euron edestä. Ja poliiseja oli tosiaan kaikkialla teiden varsilla, Airaksinen-Aminoff toteaa. Hänkin sai poliisilta huomautuksen, kun käytti vahingossa iltapäivällä uudestaan samaa lupalappua kuin aamulla.

Varoitukset pauhaavat edelleen

Nyt kuitenkin rajoituksia hieman höllätään, mutta Airaksinen-Aminoffin mukaan valtionjohdon ja viranomaisten sävy on edelleen vakava.

Radiossa ja televisiokanavilla edelleen pauhaavat jatkuvasti viranomaisten ohjeistukset, jotka muun muassa kertovat joyeux anniversaire- eli hyvää syntymäpäivää -laulun olevan sopivan mittainen käsienpesuun. Varoitukset ilmestyivät teidenkin varsiin heti lopputalvesta, kun tilanne alkoi pahentua.

Airaksinen-Aminoffin mielestä Ranskan toimet tiukkoine rajoituksineen olivat tarpeellisia. Hän ei koe sitä pelkäämisenä.

– En koe sitä pelon tunteena vaan vakavuutena. 

Maskipakko yhdeksän tunnin koulupäivinä

Myös Ranskassa koulut ovat avanneet ovensa porrastetusti tällä viikolla. Ranskassa lukukausi jatkuu vielä kesäkuun loppuun saakka, eli koulua ehditään käydä vielä noin puolitoista kuukautta. Koulunkäynti ei ole kuitenkaan lähelläkään sitä, mitä se oli ennen koronaa. 

Koululaisille lähetettiin etukäteen kertakäyttöisiä maskeja sekä kaksi kappaletta kankaisia suojamaskeja, jotka täytyy pitää kasvoilla koko kahdeksan tai yhdeksän tunnin koulupäivän ajan. Päivän lopuksi ne viedään mukana kotiin ja pestään seuraavaa päivää varten.

– Lapsilta myös otetaan kaksi kertaa päivässä kuume. Se mitataan heti aamulla otsasta kuumepistoolilla, kuten meillä kutsutaan. Ja sitten opettajat käyvät päivän mittaan kaikilta mittaamassa sitä ja tarkkailemassa, ettei kukaan ole sairastunut. Jos olisi, välittömästi lapsi lähetetään kotiin.

"Äärimmäisen rankkaa"

Aminoff-Airaksinen kyseli eilen ensimmäisen koulupäivän jälkeen opettajien tunnelmia. 

– Viesti oli aika selkeä. Koetaan, että tämä on äärimmäisen rankkaa. 

Koulupäivän alussa venytellään käsiä vaakatasossa heiluttaen, jotta turvavälit hahmottuvat. Pulpetit on siirretty kahden metrin etäisyydelle toisistaan, ja käsiä pestään jatkuvasti, Airaksinen-Aminoff kuvailee.

Hän miettii, että jos kouluarki on noin vaikeaa jo 12-vuotiaiden kanssa, miten pienempien kanssa pärjätään. Hän pohtii, onko kohtuullista pyytää 8-vuotiasta pitämään maskia ja olemaan paikoillaan kahdeksan tuntia päivässä. 

Perheen 12-vuotias tytär kertoi ensimmäisen koulupäivän olleen erikoinen. Esimerkiksi liikuntatunti suoritettiin oppilaiden seisoessa salissa kahden metrin päästä toisistaan lattiaan liimattujen merkkitäplien päällä. Siitä ei saanut liikkua. 

– Meistä liikuntatunti, jossa ei pääse kunnolla liikkumaan, on erikoinen.

Oppilaat olivat siis juosseet, hyppineet ja harjoitelleet lentopalloheittoja paikoillaan seisten. 

Poikkeusarki jatkuu 

Kuten monessa muussa Euroopan maassa, myös Ranskassa on purettu hiljalleen rajoituksia tämän viikon maanantaista lähtien. Macron ilmoitti, että poikkeustilaa jatketaan edelleen kesän yli, koska taistelu ei vielä ole ohi.

Vaikka kahdeksan viikkoa kestänyt eristys loppui ja osa rajoituksista poistui, poikkeusarki jatkuu. Viimeisimpänä pääkaupunki Pariisissa on vaadittu puistoja auki, mutta valtiovalta ei ole siihen suostunut. 

Ranskassa ei vieläkään avata ravintoloita ja teattereita, vaikka koulut ja osa kampaamoista on jo auki. Kaupoissa käytetään kumihanskoja, joita suurin osa kaupoista tarjoaa ovella. Maskit ovat myös pakollisia julkisilla paikoilla liikuttaessa.

– Kauppoihin jonotetaan, emme saa mennä kaikki kerralla. Sinne on tehty kahden metrin välein tarrat, ja jokainen odottaa sen tarransa kohdalla. Sitten siitä aina osa päästetään kerralla sisään, jotta missään kaupassa ei ole tungosta.

Airaksinen-Aminoff: Olemme olleet onnekkaita

Ranskassa on yhteensä koko pandemian aikana vahvistettu yli 177 000 tartuntaa ja yli 26 600 kuolonuhria. Päivittäiset uudet havaitut tartunnat ovat kääntyneet laskuun, vaikka vahvistettuja tartuntoja on edelleen lähes 100 000. Käppyrä on kuitenkin tasaantunut.

Airaksinen-Aminoff kokee, että heille uutuudenviehätys on helpottanut eristyksissä oloa. Kuin kaikki on uutta, ei kilometrin liikkumissäteeseenkään kyllästy niin nopeasti. Asunto on vehreällä omakotialueella vuoristossa, joten ulkoilupuitteiden puolesta heillä oli onnea. 

Lisäksi heidän perheensä asuu kommuunimuotoisesti toisen perheen kanssa, joten heillä on ollut seuraa toisistaan. Airaksinen-Aminoff sanoo heidän olleen onnekkaampia kuin monien muiden, jotka asuvat lastensa kanssa kerrostaloissa eivätkä ole saaneet mennä edes puistoihin leikkimään.

– Tämä on vaikuttanut syvästi nuoriin ihmisiin ja lapsiin, joilla ei ole sisaruksia eivätkä pääse tapaamaan ystäviään, sekä vanhuksiin, Airaksinen-Aminoff summaa.

Lue myös:

    Uusimmat