Vaikuttaako sukupuoli suuntavaistoon, ja miten eksymiseltä voi välttyä? Asiantuntijat vastaavat – vältä harhauttava virhe

Suuntavaisto sanana ei neuropsykologin mukaan niinkään ole tieteellinen termi vaan viittaa pikemminkin synnynnäiseen taitoon. Turun yliopiston neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, että tiedemaailman puolella puhutaan pikemminkin navigointi- tai reitinlöytämistaidoista.

– Kun puhutaan taidoista, niin silloin se edellyttää useita erilaisia kognitiivisia toimintoja, ja jota voidaan myös harjoittelulla kehittää.

– Kaikkien taitojen osalta tiedämme, että suurin piirtein puolet yksilöiden välisistä vaihteluista liittyvät perintötekijöiden välisiin eroihin. 

Lue myös: Käytätkö sinäkin väärää termiä? Tätä kalastuslupa oikeasti tarkoittaa

Räsäsen mukaan lapsuuden harrastukset ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten esimerkiksi ympäristön, suuntien ja reittien hahmottaminen kehittyy.

– Vahvimmillaan suuntavaistoon liittyvät kaikki sellaiset taidot, jotka liittyvät oman ympäristön ja avaruudellisten suhteiden hahmottamiseen, Räsänen kertoo MTV:n Uutisaamussa.

– Jokainen meistä pystyy parantamaan taitojansa missä tahansa taidossa. Mutta meillä on yksilölliset rajat siinä, kuinka taitaviksi voimme niissä tulla.

Onko sukupuolella väliä?

Erään vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan miehet voivat olla tehokkaampia suunnistamaan esimerkiksi sen takia, että he käyttäisivät enemmän oikoreittejä suunnistaessaan ja löytäisivät perille nopeammin. Samaisen tutkimuksen mukaan naiset luottavat todennäköisemmin tuttuihin reitteihin ja niin sanotusti samoilevat enemmän. 

Räsäsen mukaan tasa-arvon lisääntyminen yhteiskunnassa on johtanut siihen, että suurimmat erot taidoissa sukupuolten väleillä ovat lähes kadonneet. Eli kyseessä olisivat olleet kulttuurilliset harjoitellut tavat.

Parissa asiassa erot tuntuvat säilyvän.

– Yksi asia on kielellinen sujuvuus ja näppäryys, joissa naiset ovat edelleen parempia. Se näkyy koulutuloksissa siten, että tytöt ovat parempia lukijoita ja kirjoittajia kuin pojat.

– Miehillä keskiarvot ovat pikkuisen parempia tilahahmotuksessa ja suuntia vaativissa tehtävissä.

Ero saattaa Räsäsen mukaan olla peräisin evoluutiosta, kun keräilijä-metsästäjä -aikoina miehet erikoistuivat enemmän liikkumaan laajemmissa ympäristöissä ja oppivat sitä kautta paremman suuntavaiston.

– Kun näitä heimoja on tutkittu, joissa keräily ja metsästys ovat vieläkin tyypillinen elinkeino, niin on kuitenkin havaittu se, että kun tutkitaan nuoria tyttöjä ja poikia, niin tyttöjen reviirikäyttäytyminen on ihan yhtä laajaa kuin pojilla. Ikään kuin sukupuoliroolien muodostuminen tapahtuukin vasta siinä vaiheessa, kun syntyy lapsia ja siinä vaiheessa vasta naisten reviiri pienenee. Eli periteiset selitykset roolimalleista eivät oikein toimi, Räsänen arvioi.

Kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa

Suomen suunnistusliiton huippu-urheilupäällikkö Petteri Kähärin mukaan suunnistaminen on harjoitettava ominaisuus, johon liittyy olennaisesti laajemman kokonaisuuden hahmottaminen – tapahtuipa se sitten Google Mapsin tai paperisen kartan avulla.

– Suunnitelmallisuus, reittivalinnan tekeminen, ennakoiminen ja yhtenä oleellisimpana ympäristön havainnoiminen ja näiden vertaaminen omiin mielikuviin, Kähäri luettelee.

Suunnistamisen ammattilaisen mielestä suurimmat virheet suunnistaessa saattavat liittyä puutteelliseen keskittymiseen.

– Toisaalta myöskin siihen, että minkälainen taito sinulla on tulkita esimerkiksi karttaa tai kyky käyttää kompassia.

Tätä nykyä on helppoa kaivaa älypuhelin esiin, jos oikea määränpää ei tunnu löytyvän. Kähäri ei koe, että niin toimimisesta olisi varsinaisesti mitään haittaa.

– Kartan katsomisesta, jos sitä osaa tulkita, niin siitä on aina hyötyä.

Lue myös: Tällainen on "tyypillinen eksyjien joukko" – virkavalta saa vuosittain tuhansia eksymiseen tai katoamiseen liittyviä tehtäviä

Milloin pitää huolestua?

Jatkuva eksyminen voi olla merkki hahmottamisen haasteista tai erityisesti vanhemmilla ihmisillä dementiasta.

Neuropsykologin mukaan siinä vaiheessa, kun vanhat, helpot ja tutut reitit tuntuvat vaikeilta, kannattaa asiaan kiinnittää tarkempaa huomiota.

– Vieraassa ympäristössä liikkuminen on kaikille aina haaste ja se ei ole kliinisesti huolestuttavaa. Mutta jos tutussa ympäristössä alkaa eksyilemään, niin se on alkava merkki siitä, että on syytä perehtyä tarkemmin mikä on aivoterveyden tila, Räsänen toteaa.

Katso artikkelin alussa olevalta videolta koko keskustelu.

Lue myös: 10 varhaista oiretta muistisairaudesta – älä koskaan sivuuta näitä vaaranmerkkejä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!