Varsinkin loman aikana itselle vieraassa ympäristössä liikkuessa voi tehdä havainnon, että omissa suunnistustaidoissa saattaisi olla parantamisen varaa. Asiantuntijat kertovat, että minkälaisesta taidosta on ylipäätään kyse ja voiko sitä kehittää.
Suuntavaisto sanana ei neuropsykologin mukaan niinkään ole tieteellinen termi vaan viittaa pikemminkin synnynnäiseen taitoon. Turun yliopiston neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, että tiedemaailman puolella puhutaan pikemminkin navigointi- tai reitinlöytämistaidoista.
– Kun puhutaan taidoista, niin silloin se edellyttää useita erilaisia kognitiivisia toimintoja, ja jota voidaan myös harjoittelulla kehittää.
– Kaikkien taitojen osalta tiedämme, että suurin piirtein puolet yksilöiden välisistä vaihteluista liittyvät perintötekijöiden välisiin eroihin.
Lue myös: Käytätkö sinäkin väärää termiä? Tätä kalastuslupa oikeasti tarkoittaa
Räsäsen mukaan lapsuuden harrastukset ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten esimerkiksi ympäristön, suuntien ja reittien hahmottaminen kehittyy.
– Vahvimmillaan suuntavaistoon liittyvät kaikki sellaiset taidot, jotka liittyvät oman ympäristön ja avaruudellisten suhteiden hahmottamiseen, Räsänen kertoo MTV:n Uutisaamussa.
