Uskomuksia pönkittävät sekä taloudellisen hyödyn tavoittelu että ihmisten tarve itsetutkiskeluun.
Aivoihin ja oppimiseen liittyvät myytit elävät sitkeästi. Moni uskoo edelleen esimerkiksi dominoivaan aivopuoliskoon tai siihen, että käytämme vain pientä osaa aivoistamme. Entä paraneeko oppiminen omalle itselle mieluisimmalla oppimistyylillä?
Aivot jaetaan usein luovaan oikeaan ja rationaaliseen vasempaan puoliskoon. Dominoivan aivopuoliskon mukaan myös ihmisiä voidaan pitää voittopuolisesti luovina tai analyyttisinä.
Aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta kertoo, että tämä käsitys on virheellinen, vaikka sen taustalla on oikeaa tutkimusta tiettyjen toimintojen painottumisesta toiseen aivopuoliskoon. Molemmat aivopuoliskot kuitenkin osallistuvat aktiivisesti tiedon prosessoimiseen. Toinen aivopuolisko ei odottele passiivisena toisen suorittaessa tehtävää.
– Aivopuoliskoissa on joitakin eroja, mutta tästä on luotu hömppäuskomus luovasta ja järkevästä aivopuoliskosta ja siitä, että ihminen voisi jotenkin aktivoida toista puoliskoa aivoista.
Huotilaisen mukaan esimerkiksi piirtämisen taitoja parantavan holistisen menetelmän salaisuus ei ole väitetty oikean aivopuoliskon aktivoiminen, vaan ajattelun vapauttaminen muuttamalla fyysisen tekemisen tapaa.
Aivoissa ei ole tyhjäkäyntiä
Toisen sitkeän myytin mukaan ihmiset käyttävät vain kymmentä prosenttia aivokapasiteetistaan. Ihmismielen salatut ja jopa yliluonnolliset voimat ovat kiehtova ajatus, jota myös elokuvateollisuus on hyödyntänyt. Tieteellistä pohjaa tälle ei kuitenkaan ole. Myös myytin alkuperä on epäselvä.
– Aivokuvausten mukaan aivot toimivat kokonaisvaltaisesti. Aivojen osien välillä on työnjakoa, mutta tyhjiä alueita ei jää. Aivoissa on myös kova kilpailu tilasta. Jos joku aivoalue jää käyttämättömäksi esimerkiksi silloin, kun henkilöltä amputoidaan jalka, kyseinen alue siirtyy nopeasti muihin tehtäviin.