Vaietut asiat esiin kirjallisuuden kautta

Suomessa maahanmuuttajien itsensä tekemää kirjallisuutta on alkanut vasta syntyä - Suomessa kun itse maahanmuuttokin on vielä melko nuori ilmiö.

- Kyllä niitä alkaa tulla hiljalleen. Luulen, että suurin syy maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden vähyyteen on se, että kirjoittaminen on hidas prosessi. Jo kielitaidon hankkiminen ja kirjoittamisen harjoitteleminen vaativat paljon aikaa - siihen päälle tulee vielä romaanin kirjoittaminen, sanoo kirjailija ja mediapersoona Anja Snellman.

Maahanmuuttajat uudistamassa kieltä

Kustantajien mukaan maahanmuuttajien tekemää kirjallisuutta tarvitaan myös Suomessa.

- Aina tarvitaan hyvää kirjallisuutta - sellaista, joka uudistaa kieltä ja joka avaa asioita, jotka ovat syystä tai toisesta suurimmalle yleisölle piilossa, sanoo WSOY Johnny Knigan kustannuspäällikkö Jaakko Pietiläinen.

- Tarjonta on ollut toistaiseksi suhteellisen vähäistä, mutta uskon, että tilanne tulee seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana muuttumaan radikaalisti. Suomeen 90-luvun alussa tulleet maahanmuuttajat alkavat olla parikymppisiä ja siinä iässä, että kirjojen kirjoittaminen ylipäätään kiinnostaa, Pietiläinen pohtii.

Pietiläinen itse kaipaisi erityisesti sellaista kirjallisuutta, jossa kieli on Suomessa asuvien maahanmuuttajien omaa - suomea, jossa on sanontoja vaikkapa arabiasta ja somalin kielestä.

- Olisi mielenkiintoista kuulla myös enemmän näkemyksiä suomalaisesta kulttuurista maahanmuuttajan silmin.

Kaikki lähtee hyvästä tarinasta

Kustannuspäällikkö Pietiläisen mukaan myös heikommalla kielitaidolla voi saada aikaiseksi romaanin.

- Jos on olemassa hyvä tarina, on olemassa keinoja luoda siitä hyvä kirja. Kirjan voi kirjoittaa omalla kielellään ja se voidaan kääntää suomeksi, mutta jos meille tulee tekstiä somaliaksi tai arabiaksi, se tuottaa haasteita kääntämiseen, Pietiläinen kertoo.

Hänen mukaansa kirjoittamisessa voidaan käyttää taustalla olevaa kirjoittajaa, jolloin suomea hyvin osaava toimittaja tai kirjailija voi olla apuna.

- Kustantamoiden kautta voi kysyä kontakteja, mutta jos kirjailijalla on koko paketti valmiina, on siihen paljon helpompi tarttua.

Perheestään kirjan Heli Roihan kanssa kirjoittanut kosovolainen Fadbarthe Hetemaj kannustaa maahanmuuttajia tarttumaan rohkeasti kynään.

- Siitä vain rohkeasti kirjoittamaan. Kirjan voi tehdä vaikka päiväkirjan muodossa. Jos kieliopin kanssa on ongelmia, niin kannattaa ottaa esimerkiksi yliopistossa suomen kieltä lukevaan ihmiseen yhteyttä. Kirjoittamiselle ei pitäisi olla mitään esteitä.

"Missä kirja kunniaväkivallasta tai homoseksuaalisuudesta?"

Kahden kulttuurin kautta maailmaa katsovat voivat nostaa teoksissaan esiin esimerkiksi sopeutumisen haasteita tai avata kulttuurissaan vaiettuja asioita.

Kosovosta 1990-alussa Suomeen tullut Fatbardhe Hetemaj toivoo, että Suomessa nähdään tulevaisuudessa enemmän kirjoja, joiden aiheet ja kertomukset kumpuavat heidän taustoistaan.

- Toivoisin, että joku kirjoittaisi esimerkiksi kunniaväkivallasta tai ehkä homoseksuaalisuudesta, joka on joissain kulttuuripiireissä edelleen erittäin vaiettu aihe ja tabu, viime vuonna Vuoden pakolaisnainen -tunnustuspalkinnon saanut Hetemaj sanoo.

Hän uskoo, että maahanmuuttajien joukosta löytyy tulevina vuosina kirja-aiheita ja kirjailijalahjakkuuksia.

Hetemajn mukaan maahanmuuttokeskustelu on ajoittain yksipuolista ja ääripäiden välistä sanailua. Hän toivoo, että kirjallisuus auttaisi suomalaisia ymmärtämään, millaista Suomeen on tulla.

Katso Mona Niemelän juttu