Vähävaraisille jaettava ruoka-apu vähentynyt dramaattisesti – hintojen nousu tuo lisää ihmisiä leipäjonoon

Vähävaraisille jaettava ruoka-apu on vähentynyt ja jaettavien tuotteiden valikoima kaventunut hintojen kallistumisen myötä, kerrotaan STT:lle ruoka-apua jakavista järjestöistä. Esimerkiksi lihaa ei enää tule jaettavaksi juuri ollenkaan, sanoo Tampereen ruoka-avun keskuksen Ruokapankin elintarvikejakelun vastaava Tommi Laine. Ylipäätään jaettavaksi tulevan ruoan määrä on vähentynyt selvästi, Laine kertoo.

Myös Helsingissä Myllypuron elintarvikejakelussa jaettavaksi tuleva ruoka on vähentynyt ja osa tuotteista on karsiutunut minimiin.

–  Esimerkiksi lihaa ja makkaroita ei riitä jaettavaksi joka kerta. Joudumme sitten säästämään niitä, että vaikka kerran viikossa saataisiin jokaiselle, sanoo Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman.

Jyväskylässä kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyössä toteuttama Ruoka-apu Lyydia on toiminut vuoden alusta lähtien. Vaikka toimintaa on takana vasta alle vuosi, on tuotetarjonnassa huomattu muutoksia alkuvuoteen verrattuna.

–  Esimerkiksi paistopistetuotteet, pullat ja piirakat, joita tuli alkuvuonna reilusti, ovat vähentyneet paljonkin, sanoo Jyväskylän Suvanto ry:n verkostokoordinaattori Hanna-Mari Pusaa.

Lue myös: Kaupat pyrkivät eroon hävikkiruuasta – yhä useampi asunnoton saattaa jäädä ilman lämmintä ateriaa

"Ihmiset kiertävät kaikki mahdolliset jaot"

Ruoka-avun väheneminen johtuu suoraan kaupoista tulevan hävikin vähenemisestä, sillä elintarvikejaot nojaavat suurelta osin kauppojen hävikkiin. Avustusjärjestöissä on päätelty, että hintojen kallistuminen on saanut asiakkaat tyhjentämään kappojen alelaarit entistä tarkemmin.

–  No, siihen tulokseen me olemme täällä tulleet, toteaa Ruokapankin Laine.

Backmanin mukaan ruoka-avun väheneminen on jatkunut jo pidempään.

–  Hävikki on vähentynyt, koska kaupat ovat yötä päivää auki ja koska tuotteita myydään näillä alennusprosenteilla. Ja eihän kauppiaan tehtävä tietenkään ole tuottaa sitä hävikkiä.

Backman arvioi ruoka-avun huvenneen jo siinä määrin, että sen varassa on vaikea pärjätä.

–  Kun jaettavan ruoan määrä on pieni, niin ihmiset kiertävät sitten kaikki mahdolliset jaot mitä on. Nyt näiden varassa talouden pyörittäminen on vaikeata.

Jyväskylässä maaliskuussa räjähdysmäinen kasvu avuntarvitsijoissa

Samaan aikaan, kun jaettavan ruoan määrä on vähentynyt, on ruoka-apua hakevien määrä monin paikoin lisääntynyt.

Tampereen Ruokapankissa avunhakijoiden määrä on lisääntynyt noin 55 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä Ruokapankin kautta jaetaan noin 13  000 avustusta kuukaudessa.

Myllypurossa ruoka-avun hakijoiden määrä ei ole noussut vielä korona-aikaa edeltävälle tasolle. Nyt ihmisiä käy yhden jakokerran aikana noin 900–1  300, kun aiemmin kävijöitä oli noin 1  900.

–  Mutta täytyy muistaa, että tämä ei ole ainoa jako Helsingissä, Backman huomauttaa.

Hän pitää todennäköisenä, että hinnankorotusten paineessa kävijämäärät tulevat nousemaan ja ruokajonoon tulee ihmisiä, jotka eivät ole siellä aiemmin käyneet.

–  Osa nykyisistä asiakkaista ei ole pystynyt kaupasta ostamaan tähänkään mennessä. Monelle tämä tilanne on jatkuva normaali.

Jyväskylän Ruoka-apu Lyydiassa avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut tasaisesti vuoden mittaan.

–  Maaliskuussa oli selkeästi semmoinen aika räjähdysmäinen nousu, Pusaa kertoo.

–  Ja edelleen jatkuvasti tulee uusia asiakkaita, sekä kantasuomalaisia että ukrainalaisia.

Pusaa näkee, että ruoka-avun tarve ja saatavuus eivät tällä hetkellä kohtaa. Hänen mukaansa ongelman kanssa kamppailevat kaikki, mutta erityisesti pienemmät vapaaehtoisjärjestöt ja pienillä paikkakunnilla toimivat järjestöt.

–  Ruoka-aputyön tekijät ovat tosi kriisissä – mitä tehdä ja mistä saada ruokaa kaikille.