Ruoka-avun työntekijät ympäri maan kertovat huolestuttavista ilmiöistä
Se, että luvut ylittävät jo koronavuodenkin, kertoo tarinaa vahvasta kasvavasta polarisaatiosta yhteiskunnassa, sanoo Ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen. Kuvituskuva.com.pic. / Mauri Ratilainen / All Over Press
Oulussa ei pystytä jakamaan niin paljoa ruokaa kuin tarvetta olisi. Tampereella yhä useampi hakija jää ilman. Varsinais-Suomessa korostuu lapsiperheiden hätä. Vaasan kasvavissa jonoissa kantaväestöä on vain joka viides.
Ruoka-avun asiantuntijat raportoivat ihmisten hädästä MTV Uutisille eri puolilla Suomea.
TAMPERE: Ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen, Tampereen ev.lut.seurakunta
"Tampereen alueella mennään tällä hetkellä noin 15 000 avustuksessa kuukausitasolla. Kuukaudet ovat vuonna erilaisia, syksy kasvatti hakijoiden joukkoa.
On myös huomioitava, että osa hakijoista jää ilman ja se joukko näyttää olevan osassa jakopisteitä kasvava. Näitä ihmisiähän ei mihinkään hakijoiksi tilastoida.
Keskustan alueella tai lähiössä hakijoita saattaa olla 300-500 henkilöä kerralla ja ilman jää 30-50 hakijaa. Aina ei kyse ole pelkästään siitä, että ruokaa ei riittäisi vaan, että kuljetuskaluston kantavuus tai tila ei riitä.
Arviolta ruoka-apua noutaneiden koko on tämän vuoden osalta noin 182 000.
MTV
Se, että luvut ylittävät jo koronavuodenkin, kertoo tarinaa vahvasta kasvavasta polarisaatiosta tässä yhteiskunnassa.
Koronan jälkimainingit, Ukrainan sota, inflaatio, hintojennousut, tukien heikennykset, kasvanut päihteidenkäyttö, häädöt, mielenterveysongelmat. Ihmiset voivat huonosti, raha ei vaan riitä."
HELSINKI: Ruoka-aputoiminnan päällikkö Anni Heinälä, Helsingin kaupunki
"Arviomme mukaan ruoka-avun kävijöiden määrä olisi kasvanut tänä vuonna lähes 20 prosenttia. Vuoden alussa ruokajaoissa on ollut reilu 10 000–11 000 kävijää, ja nyt ollaan noin 12 000 kävijässä.
Tämä arvio sisältää kaikki Helsingin ruokajaot eli Myllypuron elintarvikeapu, Hurstin apu, Stadin safkan verkostoon kuuluvat pienet ja keskisuuret ruokajaot.
Helsingin ruoka-aputoimijat ovat raportoineet, että ruoka-avussa näkyy uusia kasvoja, ja jaoissa on ollut enemmän esimerkiksi lapsiperheitä.
Selvästi kasvaneena ryhmänä ovat myös kansainväliset opiskelijat, joiden määrä on kasvanut Helsingissä ruoka-avun asiakkaina selvästi."
Lehtikuva
"Ruokaa tarvitaan lähes jokaisessa ruokajakopaikassa enemmän"
VARSINAIS-SUOMI: Operaatio Ruokakassi, toiminnanjohtaja Julia Lastunen
"Kävijämäärä noussut vuodessa parikymmentä prosenttia, mikä tarkoittaa arviolta 5 000–10 000 uutta avun tarvitsijaa. Kyseessä on jossain määrin asiantunteva arvaukseni. Lukumme perustuvat arvioituihin kävijämäärin ja kilotilastoihin.
Me Operaatio Ruokakassilla saamme jatkuvasti toiveita ruokaa jakavilta jäsenjärjestöiltämme, että ruokaa tarvitaan enemmän ja hakijoiden määrä kasvaa. Toimimme Varsinais-Suomen alueen ruoka-avun logistisena keskuksena.
Valitettavasti lahjoituksena saatavan ruoan määrä on lähinnä vähentynyt, eikä kokonaisvaltaiseen tarpeeseen pystytä tarpeeksi hyvin vastaamaan, vaikka yhdistyksemme kautta kulkee viikoittain noin 40 000 kiloa ruokaa.
Tämän vuoden osalta on ehdottomasti korostunut lapsiperheiden hätä, sillä tällä hetkellä ruoka-apua saattavat tarvita monet sellaisetkin perheet, jotka ovat aiemmin tulleet taloudellisesti kohtuullisen hyvin toimeen.
Lisäksi opiskelijoiden avuntarve on kasvanut. Samaan aikaan avuntarvitsijoissa on kuitenkin paljon samaa ryhmää kuin aiemminkin, eli työttömät ja eläkeläiset ovat suuria ryhmiä.
Meille hätä näkyy konkreettisesti siinä, että apua pyydetään koko ajan, ja ruokaa tarvitaan lähes jokaisessa ruokajakopaikassa enemmän. Alueella on kuitenkin hyvät auttamisen verkostot useiden toimijoiden kautta, ja siksi onneksi suurimmalle osalle voidaan tarjota edes jonkinlaista apua."
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
"Ihmiset, jotka aikaisemmin juuri ja juuri selvisivät laskuistaan, eivät enää selviä"
VAASA: Vaasan ruoka-avu ry:n puheenjohtaja Marttina Rahja
"Vuoden alussa ja kesäaikana vielä tilastoitiin Vaasan ruoka-avun jonoissa olijoiden määräksi noin 1200–1600 per viikko. Syksyn tullessa ruoka-avun hakijoiden määrä on noussut yli 2100 henkeen per viikko.
Ihmiset, jotka aikaisemmin juuri ja juuri selvisivät laskuistaan ja maksuistaan, eivät enää selviä. Uskon, että tähän vaikuttaa muun muassa hallituksen leikkaukset sosiaaliturvan osalta juuri näiltä meidän vähempi- ja heikompiosaisilta kansalaisilta. Päihteiden käyttö ja mielenterveyden haasteet tuntuvat lisääntyvän.
Täällä Vaasassa on jonoissa paljon opiskelijoita ja maahanmuuttaja taustaisia henkilöitä. Kantaväestöä noin 20 prosenttia."
OULU: Suvi Kervinen, Diakonissalaitoksen säätiö
"Hävikkiruuan logistiikkakeskus Prikka aloitti täällä Oulussa toimintansa vuonna 2021. Noudamme siis hävikkiruokaa mm. kaupoista ja kouluilta, ja lajittelemme sen, ja jaamme tällä hetkellä 47 ruoka-aputoimijalle Oulun seudulla.
Kauttamme ruokaa jaetaan noin 3000 hengelle joka viikko, ja kiloissa tämä tarkoittaa noin 10 000 kiloa.
Vaikka määrät ovat jo nyt suuria, kokemuksemme on, että avuntarvitsijoiden määrä on tosiaan kasvussa. Tämä näkyy niin, että vaikka olemme koko ajan lisänneet jaettavan ruuan määrää, emme pysty tällä hetkellä jakamaan niin paljoa ruokaa, kuin tarvetta olisi."
16:36Asian ytimessä -doc: Sinikka menetti kaksi lastaan ja paloi loppuun. Köyhyyttä hän on katsonut silmästä silmään 1990-luvulta lähtien.
