Ruoka-apupisteillä on näkynyt kasvavissa määrin myös työssäkäyviä, kertoo ViaDian toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.
Työllisyys on koronasulkujen jälkeen noussut ennätyksiä kolkuttelevalle tasolle, mutta samaan aikaan jonot ruoka-avussa pitenevät. Ruuan ja muiden elämän perustarpeiden hinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet nopeammin kuin etuudet tai palkat, joten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla rahat riittävät ruokaan entistä heikommin.
Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Reetta Nickin mukaan hintojen nousu näkyy ruoka-avussa useammallakin tavalla.
– Elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnan nousu aiheuttaa yksinkertaisesti kestävyysvajeen kotitalouden talousasioihin, kun rahat eivät riitä kattamaan menoja, Nick sanoo.
– Kaupoille syntyy myös paine vähentää ylijäämää ja hävikkiä. Suomessa ruoka-avusta 90 prosenttia on kaupan alan ylijäämää. Kun ylijäämän määrä vähenee, se vaikuttaa myös ruoka-aputoiminnan järjestämiseen.
Ukrainalaisetkin näkyneet ruoka-avussa
Hintojen nousu kärjistyy erityisesti köyhien kansalaisten ja matalapalkka-aloilla työskentelevien keskuudessa, arvioi toiminnanjohtaja Kristian Vilkman diakoniajärjestö ViaDia ry:stä
– On näkynyt myös työssäkäyviä meidän ruoka-apupisteillä kasvavissa määrin, joka on uusi ilmiö, Vilkman kertoo.
– Sitä pelkään, että matalapalkka-aloilla työskentelevät tulevat olemaan seuraavia väliinputoajia. On ihana uutinen, että työllisyys on kasvanut. Jos on tosi pieni palkka ja kustannukset nousevat, mitä sitten tapahtuu?
Ruoka-avun asiakaskunnassa korostuu edelleen samat ihmisryhmät kuin ennen hintojen nousuakin, kertoo Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Nick.
