Jonot pitenevät ruoka-avussa, vaikka työttömien määrä pienenee: "Uusi ilmiö"

Työllisyys on koronasulkujen jälkeen noussut ennätyksiä kolkuttelevalle tasolle, mutta samaan aikaan jonot ruoka-avussa pitenevät. Ruuan ja muiden elämän perustarpeiden hinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet nopeammin kuin etuudet tai palkat, joten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla rahat riittävät ruokaan entistä heikommin.

Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Reetta Nickin mukaan hintojen nousu näkyy ruoka-avussa useammallakin tavalla.

– Elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnan nousu aiheuttaa yksinkertaisesti kestävyysvajeen kotitalouden talousasioihin, kun rahat eivät riitä kattamaan menoja, Nick sanoo.

– Kaupoille syntyy myös paine vähentää ylijäämää ja hävikkiä. Suomessa ruoka-avusta 90 prosenttia on kaupan alan ylijäämää. Kun ylijäämän määrä vähenee, se vaikuttaa myös ruoka-aputoiminnan järjestämiseen.

Ukrainalaisetkin näkyneet ruoka-avussa

Hintojen nousu kärjistyy erityisesti köyhien kansalaisten ja matalapalkka-aloilla työskentelevien keskuudessa, arvioi toiminnanjohtaja Kristian Vilkman diakoniajärjestö ViaDia ry:stä

– On näkynyt myös työssäkäyviä meidän ruoka-apupisteillä kasvavissa määrin, joka on uusi ilmiö, Vilkman kertoo.

– Sitä pelkään, että matalapalkka-aloilla työskentelevät tulevat olemaan seuraavia väliinputoajia. On ihana uutinen, että työllisyys on kasvanut. Jos on tosi pieni palkka ja kustannukset nousevat, mitä sitten tapahtuu?

Ruoka-avun asiakaskunnassa korostuu edelleen samat ihmisryhmät kuin ennen hintojen nousuakin, kertoo Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Nick.

– Suurimmat ryhmät ovat edelleen työttömät, eläkeläiset, osa-aika- ja pätkätyötä tekevät sekä yksinhuoltajaperheet.

Uutena ryhmänä tänä keväänä on havaittu Ukrainan sotaa paenneita avunhakijoita. Korona-aikana ruoka-avun piirissä näkyi puolestaan aiempaa enemmän lapsiperheitä etäkoulun vuoksi, Nick kertoo.

Jaettavan ruoan määrä vähenee

Ruoka-avun tarve kasvaa ja jaettavan ruoan määrä vähenee, selvisi jo Kirkkopalvelut ry:n ja Sininauhaliitto ry:n toteuttamasta ruoka-avun tilannekatsauksesta.

Ruoka-apua tarjoavista toimijoista kaksi kolmasosaa kertoi asiakasmäärien kasvusta maalis-huhtikuussa verrattuna tammi-helmikuun määriin. Neljäsosa arvioi asiakasmäärien pysyneen samalla tasolla.

Enemmistö ruoka-apua tarjoavista toimijoista kertoi myös hävikki- ja ylijäämäruoan saatavuuden vähentyneen samalla ajanjaksolla.

– Ylijäämäruokaa on vähemmän meidän asiakkaille ja asiakkaita on enemmän, Vilkman kertoo.

Lue myös: Palkansaajien reaaliansiot laskivat enemmän kuin kertaakaan sitten 1970-luvun

ViaDian toimintaa on jouduttu joillakin paikkakunnilla muuttamaan, koska ylijäämäruokaa ei riitä kaikille.

– Kolmetoista vuotta olen tässä ollut. Se on minun aikanani ensimmäinen kerta, Vilkman kertoo.

ViaDialla on ympäri Suomea noin sata ruoka-apupistettä.

Lue myös: Ruokalaskuun jopa 500 euron nousu – nämä tuotteet kallistuvat

Huhtikuun lopulla julkaistun tilannekatsauksen mukaan avun tarve on lisääntynyt pitkittyneen koronapandemian ja Ukrainan sodan seurauksena. 186 ruoka-apua tarjoavaa toimijaa ympäri Suomen vastasi katsauksen kyselyyn. Vastaajista 59 prosenttia kertoi ruoka-avun asiakasmäärien kehitykseen vaikuttaneen elintarvikkeiden, energian ja polttoaineiden hinnannousu.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Ruoka-avun asiakkaiden tarkkaa määrää vaikea arvioida

ViaDian asiakasmääristä on vielä tekeillä uusi kysely, joten tuoreita tilastoja tämänvuotisesta määrän kasvusta ViaDian ruoka-apupisteiltä ei vielä ole antaa. Vilkman arvioi kuitenkin kasvun olevan noin 20–30 prosentin luokkaa.

– Minun mututuntumani on, että ruoka-avun asiakkaiden määrä on tällä hetkellä suurimmillaan työkauteni aikana. Tilastointi on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa.

Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Nickin mukaan tarkkaa ruoka-avussa asioivien määrää on vaikea arvioida, koska apua annetaan anonyymisti. Arviot perustuvat paljolti ruoka-aputoimintaa järjestävien havaintoihin. Suomessa on arvioitu olevan vuositasolla noin 200  000 ihmistä, jotka asioivat ruoka-avussa.

Lue myös: OP: Palkat nousevat ensi vuonna hintoja nopeammin – tänä vuonna kotitalouksille tulee kuitenkin tuhansien eurojen lisälasku

Yksittäisen toimijan kokemukseen asiakasmäärän kasvusta voi Nickin mukaan vaikuttaa moni asia.

– Jos paikkakunnalla on kolme ruoka-aputoimijaa, joista kaksi sulkee ovensa koronan takia, niin toki on loogista, että asiakasmäärä kasvaa sillä ainoalla toimijalla.

Asiakasmäärän kasvu voi kertoa Nickin mukaan myös siitä, että toiminta ja palveluohjaus on tullut tutuksi ihmisille tietyllä alueella.

EU:n elintarvikeapu päättyi huonoon saumaan

Noin 10 prosenttia Suomessa jaetusta ruoka-avusta kattanut EU:n elintarvikeapu päättyi maaliskuun lopussa.

– Se oli ydin monelle ruoka-aputoimijalle. Se auttoi monella paikkakunnalla, että on jotain jaettavaa, Vilkman kertoo.

Uusi maksukorttimuotoinen EU-osarahoitteinen elintarvikeapu on valmisteilla, mutta Nickin mukaan maksukortteja ei hyvin todennäköisesti jaeta ennen vuodenvaihdetta.

– Yhdistettynä hinnannousuun ja hävikin vähenemiseen elintarvikeavun katkeaminen juuri tässä vaiheessa on haastava asia, Nick sanoo.

Hän arvioi kuitenkin tulevan uudistuksen voivan olla hyväkin ratkaisu, sillä maksukorttimuotoinen ruoka-apu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden valita sellaisia tuotteita, mitä pystyy hyödyntämään itse paremmin.

Lue myös: Vanhojen omakotitalojen hinnat nousussa – kaupat laskussa