Mitä tapahtuu, kun ambulanssi viivästyy ja ensivaste puuttuu? Paul Eskelinen kertoo kirjassaan, miksi potilasturvallisuus on ensihoidossa nyt kovassa paineessa.
Ensihoitaja kohtaa työssään lähes päivittäin asioita, joita monet eivät joudu kokemaan koko elämänsä aikana.
Entinen ensihoitaja, nykyisin ensiapukouluttaja Paul Eskelinen kertoo tuoreessa kirjassaan Ensihoitajan silmin (Tammi 2025), mitä keikoilla tapahtuu.
Eskelinen on työskennellyt ensihoitajana Suomen lisäksi Tukholmassa, jossa ampumavamma- ja puukotuskeikat olivat arkipäivää.
Tragikoomisilta tilanteiltakaan ei kirjassa vältytä: kerran eräs iäkäs rouva tarjoili kahvia ja pullaa hänen aviomiestään yhä elvyttäville ensihoitajille ja palomiehille.
Koko uransa henkisesti rankimpana kokemuksena Eskelinen pitää vauvan elvytystä.
Lue myös: Mitkä ovat aivoinfarktin oireet? "Ei soiteta sukulaiselle tai tyttärelle, vaan soitetaan 112"
Väärässä paikassa väärään aikaan?
Ensihoidossa kaikki ei mene aina parhaalla mahdollisella tavalla ja virheitäkin sattuu.
Systemaattisen toiminnan ansiosta potilasturvallisuus on Eskelisen mukaan lisääntynyt viime vuosina. Hän arvostelee kuitenkin ensihoidon ja hätäkeskusten nykytilaa.
Eskelisen mukaan ambulansseja esimerkiksi käytetään liikaa turhiin tehtäviin ja niiden määrä vähenee koko ajan.
– Kun 30 vuotta sitten aloitin ensihoitohommat, esimerkiksi pienen paikkakunnan vapaapalokunta, löydettiin rintakipuisenkin luo, Eskelinen kommentoi joulukuussa Huomenta Suomessa
– Nykyään pitää olla hätätilanne, elvytystarve, iso verenvuoto tai esimerkiksi tukehtuminen, kun ensivasteyksikkö vasta hälytetään paikalle. Minun huolenaiheeni on se, että etenkin maaseudulla voi mennä yli 20 minuuttia, että ambulanssi ehtii paikalle.
Lue myös: Ensihoitaja muistuttaa jokaisen vastuusta hätätilanteessa – "Oletettu ihminen paljastui jätesäkiksi täynnä roskia"
Eskelinen kertoo, että hän on kohdannut useita sydänoireisia potilaita, jotka ovat menneet elottomiksi puhelun aikana.
– Tai juuri, kun me olemme tulleet ovesta sisään, tämä henkilö pitelee rinnasta ja sanoo, että nyt tuntuu enemmän ja menee äkkiä elottomaksi. Ja nyt sitten siellä ei olekaan ensivastetta pitelemässä niin sanotusti kädestä ja antamassa henkistä supporttia [tukea] niin kuin ennen.
Ensivaste tarkoittaa yksikköä, joka saapuu ensimmäisenä onnettomuus- tai sairauskohtauspaikalle ja aloittaa ensiavun antamisen ennen varsinaisen ensihoitoyksikön saapumista.
– Jos vaikkapa haja-asutusalueella ei ole ambulanssia omassa kunnassa tai oman kunnan ambulanssi sattuu olemaan muulla hälytystehtävällä, paikalle menee esimerkiksi sopimuspalokunnan yksikkö, Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin kehittämispäällikkö Niko Ara selvittää.
Hätäkeskussaleihin terveydenhuollon ammattihenkilöstöä
Eskelisen mukaan hätäkeskussaleissa ongelmana on se, että niissä ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.
– Jos vastaan tulee monimutkainen terveysongelma, ei ole ensihoidon kenttäjohtajaa tai sairaanhoitajaa, jolla olisi päivystyskokemusta ja joka arvioisi vähän tarkemmin, tarvitseeko tämä henkilö edes ambulanssia.
– Jos harvaan asutulla alueella lähetetään ambulanssi turhan takia 30–50 kilometrin päähän, se voi olla väärässä pisteessä, kun tulee se oikea hätätilanne. Tämä on tällä hetkellä meidän systeemimme suurempia ongelmia.
Akku- ja sähköautopalot sekä kemikaalionnettomuudet yleistyvät. Ollaanko valmiita vastaamaan kasvavaan uhkaan? Katso asiantuntijoiden kommentit yllä olevalta videolta.
Lue myös: Hallitsetko oikeasti ensiaputaidot? Osaa ainakin tämä!
Uskalletaanko antaa ensiapua?
Miten hyvässä hallussa sitten ovat kansalaisten ensiaputaidot?
SPEKin Niko Ara toivoo, että jokainen uskaltaisi.
– Jos näkee kansalaisen vaikka makaavan kadulla, todennäköisesti hänellä on jonkinlainen hätä, eli käydään toteamassa tilanne ja vähintään soitetaan numeroon 112. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus auttaa ja oikeus tulla autetuksi.
Aran mukaan maallikko on hyvin tärkeässä roolissa siinä, että saadaan auttamisketju käyntiin.
– Ja jos osataan vielä antaa ensiapua, sitä parempi.
Katso myös: Näin elvytät oikein!
8:38