Mainos

Vaarallinen pysäköinti lisääntyi, siirrettyjen ajoneuvojen määrä tuplaantui – näin lumikaaos sekoitti pääkaupunkiseudun pysäköinnin: "Pysäköinninvalvojat ovat antaneet enemmän siimaa"

0:30
Tammikuun lopussa Helsingin kadut alkoivat täyttyä lumella. "Mehän toivoisimme, että autoja ei olisi siellä kaduilla. Jos on mahdollista säilyttää autoa missä tahansa muualla, se aina helpottaa", kommentoi tuolloin ylläpitoinsinööri Tarja Myller MTV Uutisille.

Vaikka alkuvuoden poikkeuksellisen massiivinen lumisade ei lisännyt pysäköintivirhemaksujen tai oikaisuvaatimusten määrää, pääkaupunkiseudulla huomattiin muita pysäköintiin liittyviä lieveilmiöitä.

Alkuvuodesta Etelä-Suomea kurittanut lumipyry hautasi autot ja autojen parkkipaikat alleen. Katujen varret täyttyivät valkoisten möykkyjen jonoista, joihin ohikulkijat loivat sääliviä katseita. Nuo eivät ennen kevättä tuosta liiku mihinkään, moni tuumasi.

Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella lumikaaos ei silti lisännyt autojen tuulilaseihin läimäistyjen pysäköintivirhemaksujen määrää, selviää MTV Uutisen kyselykierroksella. Kaupungit eivät myöskään ole vastaanottaneet tavanomaista enempää oikaisuvaatimuksia, joissa vaaditaan sakon perumista sääolosuhteisiin vedoten.

Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2018 helmikuun puoleenväliin mennessä kaupunki vastaanotti hieman alle 1400 oikaisuvaatimusta pysäköintivirhemaksuista. Tämän vuoden alusta helmikuun puoliväliin mennessä samainen luku on 1450, joten suurta muutosta ei ole havaittavissa. 

Sen sijaan muita lieveilmiöitä kaupungeissa on pantu merkille.

Helsingissä ajoneuvojen siirrot tuplaantuivat alkuvuodesta edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 ajoneuvoja tammi-helmikuussa siirrettiin noin 2000, kun nyt luku on kivunnut jo 4000 ajoneuvoon. 

Vantaalla lähisiirrot, eli niin kutsuttu "dominopeli" on myös vaatinut pysäköinninvalvojien läsnäoloa, mikä on pois itse pysäköinninvalvonnasta. Kun autoja siirretään, kadut putsataan ja autot palautetaan paikoilleen, pysäköinninvalvojien kuuluu olla läsnä avustamassa siirrossa. 

Vantaalla on pyritty myös käyttämään harkintaa hankalissa olosuhteissa.

– Lähtökohtaisesti pysäköinninvalvojat ovat antaneet enemmän siimaa, eikä virheisiin olla puututtu niin terhakkaasti, jos on nähty, että on tällainen lumen aiheuttama hankala tilanne, kertoo Vantaan kaupungin valvontaesimies Ari Piipponen.

Lumen aiheuttamiin näköesteisiin vedotaan usein

Vantaalla säähän vetoavia oikaisuvaatimuksia vastaanotetaan Piipposen mukaan jatkuvasti. 

– Yksi on se, että ei olla lumisateessa nähty liikennemerkkiä. Toinen aika suosittu vetoomus liittyy siihen, ettei kadussa olla nähty mitään maalauksia. Ei niitä talvella voi nähdäkään, mutta usein liikennemerkillä on merkitty se, miten alueella pysäköidään, Piipponen vinkkaa.

Kuitenkaan lumeen liittyviä oikaisuvaatimuksia ei automaattisesti hylätä, vaan jokainen tapaus katsotaan erikseen. Jos kuljettajan on todella ollut mahdotonta saada tietää, miten ajoneuvo kuuluu pysäköidä, virhemaksu voidaan madaltaa huomautukseksi. 

Mikä olisi tällainen potentiaalinen tilanne, Ari Piipponen?

– Jos lumi on onnistunut peittämään liikennemerkin. Silloin se ei ole luettavissa, ja oikaisuvaatimuksen tekijä on voinut vedota siihen. Se menee usein huomautukseksi, Piipponen kertoo. 

Sama voi päteä myös tien päällä. Huonoon näkyvyyteen vetosi myös 170 euron ylinopeussakon välttänyt autoilija viime vuonna ratkenneessa hovioikeudenkäynnissä. Autoilija ei ollut tietoinen vallitsevasta nopeusrajoituksesta, koska sitä ilmaiseva liikennemerkki oli lumen peittämä. Autoilijalla otti todisteeksi kuvan lumen peittämästä liikennemerkistä ja vei valituksen hovioikeuteen saakka. 

"Vihoviimeinen virhe" yleistyy lumen määrän kasvaessa

Vaikka Helsingissä ei pysäköintivirhemaksujen tai oikaisuvaatimusten määrä noussut, yksi vaarallinen pysäköintitaktiikka yleistyi lumentulon jatkuessa. 

– Turvallisuuden vaarantava pysäköinti kasvoi lumivallien kohottua korkeammiksi. Autoja saatettiin pysäköidä esimerkiksi suojateiden päälle tai eteen ja pysäyttämiskieltojen kohdalle, kertoo Helsingin kunnallisen pysäköinninvalvojan lomasijainen Lauri Uski.

– Tavallaan syy on havaittavissa: Jos kadulta on kadonnut pari pysäköintipaikkaa siksi, että niiden paikalle on kasattu lunta, niin sitten mielletään että ainoat mahdolliset pysäköintipaikat on suojatien edessä tai päällä. Mutta sehän on ihan vihoviimeinen virhe, joka pitäisi tehdä, Uski muistuttaa. 

Vuonna 2018 vajaan kahden ensimmäisen kuukauden aikana jätettiin 19 700 pysäköintivirhemaksua. Nyt niitä on jätetty noin 20 000, joten määrä ei ole merkittävästi suurempi. 

Espoossa tyydyttiin virhemaksujen sijaan usein huomautukseen

Espoossa pysäköintivirhemaksujen määrä peräti laski lumen tultua, mihin on myös looginen selitys: valvonnan resurssit olivat tiukilla, kun lumi hankaloitti myös pysäköinninvalvojien työskentelyä. 

Espoon kaupungin hallintopäällikön Timo Virtasen mukaan valvonnassa otettiin huomioon se, ettei kaikkia virheellisesti pysäköityjä autoja ollut mahdollista saada lumen alta pois. Siksi virhemaksujen sijaan tyydyttiin monesti pelkkään huomautukseen. 

Espoossa autoja ei siirretty samalla volyymillä kuin Helsingissä ja Vantaalla.

– Lunta satoi pienessä ajassa runsaasti ja autot jäivät vallien väliin loukkuun ja niitä ei pystytty enää hinaamaan sieltä pois vaurioittamatta ajoneuvoja, Virtanen kertoo. 



Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja