Uusissa taloissa ainakin yli 2 000 parveketta käyttökiellossa kevään parveketurman jälkeen

Lasikaide on muodikas ja suosittu ratkaisu kerrostalojen parvekkeissa, mutta kaiteista on tullut murhe monille asukkaille, rakentajille ja kiinteistönomistajille.

Suomessa on ainakin yli kaksituhatta parveketta käyttökiellossa keväällä Vantaalla tapahtuneen parveketurman seurauksena. Käyttökiellossa olevat parvekkeet ovat uudiskohteita, vanhojen parvekkeiden kaidelasien turvallisuus on kysymysmerkki.

STT kysyi Vantaan, Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupungin rakennusvalvonnasta, kuinka monen kerrostalon parvekkeet ne ovat asettaneet käyttökieltoon, joka on yhä voimassa.

Kyselyn perusteella valtaosa käyttökielloista on Helsingissä, jossa rakennusvalvonnan mukaan on noin 2 000 parveketta jäänyt ilman käyttöönottolupaa. Joissakin asunnoissa pääsy parvekkeille on estetty poistamalla ovista kahvat.

– Osasta parvekkeiden ovista on kiinteät painikkeet poistettu käytöstä, mikäli parvekkeita ei käytetä hätäpoistumisteinä, Helsingin rakennusvalvonnasta vahvistetaan.

Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan asettamia parvekkeiden käyttökieltoja on nyt vain Tikkurilan turmakohteessa. Onnettomuuden jälkeen käyttöön hyväksyttyjä kerrostalohankkeita, joissa parvekkeita ei ole toistaiseksi hyväksytty käyttöön, on rakennusvalvonnan tietojen mukaan tällä hetkellä kuusi.

Espoon kaupungin rakennusvalvonnan mukaan käyttökiellossa on "joitakin kohteita, mutta määrästä ei ole tarkkaa tietoa". Kaupunki ei kokoa tilastoja kielloista.

Tampereella ja Turussa ei ole tällä hetkellä rakennusvalvonnan asettamia käyttökieltoja.

– Parvekkeiden käyttökieltoja on asetettu osittaisissa loppukatselmuksissa, jos selvitystä parvekekaiteista ei ole toimitettu katselmukseen mennessä. Tällaisessa yhteydessä käyttökieltoon asetettuja parvekkeita on hyväksytty käyttöön vasta sitten, kun asiantuntijan tai ulkopuolisen tarkastajan lausunto niiden turvallisuudesta on toimitettu meille, Turun kaupungin rakennusvalvonnasta kerrotaan STT:lle.

Vantaan Tikkurilassa maaliskuussa tapahtuneessa onnettomuudessa nuori nainen kuoli pudottuaan seitsemännen kerroksen parvekkeelta, kun parvekekaiteen lasi petti. Poliisi tutkii onnettomuutta kuolemantuottamuksena.

Lue lisää: Poliisi epäilee: Nuori nainen kaatui parvekkeen kaidetta vasten Vantaalla – kuoli lasin petettyä

Ministeriö suositteli selvityksiä

Uudiskohteiden parvekkeiden käyttöä alettiin rajoittaa tai vähintään selvittää parveketurman myötä koko maassa jo keväällä.

Ympäristöministeriö suositteli maaliskuun lopulla, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakennushankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että lasirakenteiset kaiteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakennushankkeissa.

– Rakennusten omistajat, esimerkiksi taloyhtiöt, voivat hankkia asiantuntijan selvittämään oman rakennuksen tilannetta, ministeriö ohjeisti.

STT kysyi viideltä kaupungilta myös sitä, onko niissä käyttökieltoon asetettuja parvekekaiteita, jotka eivät ole läpäisseet uutta kolmannen osapuolen, esimerkiksi insinööritoimiston, tarkastusta. Helsingissä tällainen tilanne on yhden kerrostalon 70 parvekkeessa.

– Valtaosaan käyttöönottamattomista parvekkeista rakennusvalvonta ei ole saanut laskelmia tai sellaisia laskelmia, jotka ulkopuolinen tarkastaja olisi voinut hyväksyä. Rakennuspaikalla suoritettuja kenttätestauksia on ulkopuolisissa tarkastuksissa esitetty hyväksyttäväksi, mutta siitä huolimatta näitä ei ole Helsingissä hyväksytty, koska tälle menettelylle ei ole vielä yleisesti sovittua toimintatapaa, rakennusvalvonnasta kerrotaan.

Lue lisää: Nainen kuoli pudottuaan kerrostalosta Vantaalla – kaupunki määräsi asuinrakennuksen parvekkeet käyttökieltoon

Vantaan rakennusvalvonnan mukaan osa parvekekaiteista on hyväksytty käyttöön, osaan ulkopuolinen on edellyttänyt korjaavia toimenpiteitä ja osasta on asiantuntijan selvitys kesken.

Tampereella rakenteet on korjattu ennen käyttöönottokatselmusta, jos puutteita on havaittu kolmannen osapuolen tarkastuksessa.

Turun rakennusvalvonnan mukaan joihinkin kolmannen osapuolen lausuntoihin on jouduttu pyytämään tarkennuksia, mutta sen jälkeen parvekkeet on saatu hyväksyttyä käyttöön.

Tukesilla toimivaltaa vain uusiin tuotteisiin

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ilmoituksen mukaan Tikkurilan turmakohteessa Vantaan rakennusvalvonnan tulee toimivaltaisena viranomaisena ratkaista, ovatko parvekkeiden kaiteet vaatimustenmukaisia.

Lasikaidejärjestelmän vaatimustenmukaisuutta poliisin ilmoituksen perusteella tutkinut Tukes sai selvityksensä valmiiksi syyskuun lopussa, mutta koska kaidelasi oli jo kiinnitetty parvekkeisiin ja rakennus hyväksytty käyttöön, Tukesin toimivalta ei siihen ulotu.

Tukesin ryhmäpäällikkö Lauri Walden kuvailee selvitystä asiantuntijalausunnoksi. Tukesin mukaan on syytä epäillä, että Tikkurilan turmakohteessa käytetty parvekelasijärjestelmä ei täytä laissa esitettyjä vaatimuksia. Parvekkeessa oli Riikku Group Oy:n valmistama tolpallinen parvekekaidejärjestelmä 4+4 millimetrin laminoidulla lasilla.

Waldenin mukaan parvekkeen kaiderakenteen pitää kestää ihmisen mahdollinen törmäys lasiin eikä lasi saa rikkoutuessaan aiheuttaa alaspäin sirpale- tai putoamisvaaraa.

– Meidän tarkastelussamme vertailulaskelmat ja heiluritestaus tehtiin nimenomaan vain ja ainoastaan sille tuotteelle, joka on onnettomuuskohteessa. Näin ollen tulosten skaalaaminen onnettomuustuotteen valmistajan muihin tuotteisiin tai muiden valmistajien samankaltaisiin tuotteisiin on kyseenalaista, Walden painottaa STT:n haastattelussa.

Sen sijaan aloittamallaan markkinavalvontahankkeella Tukes pyrkii selvittämään laajemmin, ovatko markkinoilla olevat uudet tuotteet vaatimustenmukaisia.

– Hankkeessa testaamme tasapuolisesti suurimpien valmistajien tuotteita. Tavoitteena on poistaa vaaralliset ja vaatimusten vastaiset tuotteet markkinoilta, Walden kertoo.

Testaus ja etenkin valmistajien kuuleminen vievät Waldenin mukaan aikaa, joten vastauksia kysymyksiin saadaan aikaisintaan ensi vuoden puolella.

Eripuraisuus tuloksista herättää kysymyksiä

Vantaan parvekeonnettomuus on ymmärrettävästi herättänyt huolta parvekekaidelasien turvallisuudesta myös laajemmin: voiko vastaavia ja vaarallisia parvekejärjestelmiä olla myös muissa kerrostaloissa?

STT tavoitti puhelimitse Riikku Groupin toimitusjohtajan Joakim Petersen-Dyggven, mutta hän kieltäytyi haastattelusta vedoten yrityksen linjaukseen, jonka mukaan keskeneräisiä asioita ei kommentoida.

STT olisi kysynyt esimerkiksi, kuinka paljon turmakohteessa käytettyä kaidemallia on uusissa ja vanhoissa taloissa, käyttääkö yritys yhä samaa ratkaisua ja onko se niin vaarallinen, että parvekekaide pitäisi vaihtaa.

Huomioitavaa on, että Tukes ja Riikku ovat erimielisiä Tukesin asiantuntijalausunnosta ja parvekekaidelasin testauksen tuloksista. Vastauskirjeessään Tukesille Riikku Group toteaa, että "mielestämme Tukesin kuulemiskirjeessä esitetyt epäilykset sekä johtopäätökset ovat perusteettomia ja sellaisenaan esitettynä harhaanjohtavia".

Tukesin mukaan sen teettämän vertailulaskelman ja Riikun tekemän kokeellisen mitoituksen tulokset eroavat hyvin merkittävästi toisistaan.

– Onhan se iso kysymysmerkki, miten pääsemme niin erilaiseen tulokseen laskennallisesti ja kokeellisessa testauksessa, Walden toteaa.

Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, mitä tulkintaerot kertovat koko toimialan käytännöistä ja menettelytavoista.

– Onhan se kiusallista, että lasirakenteita tehdään paljon ja olen kuullut monesta suunnasta argumentin, että kyllähän lasin kuin lasin saa rikki, Walden kertoo.

– Jos kiinteistön parvekkeet on asetettu käyttökieltoon, usein lähtökohtana on kysymys, miten löydetään testimenetelmä, jolla kielto saadaan pois. Samalla jätetään huomiotta, että on jokin syy ja epäilys, mistä kielto johtuu.

Kaiteet mitoitetaan kohdekohtaisesti

Walden korostaa, että kaidejärjestelmät mitoitetaan ja suunnitellaan kohdekohtaisesti. Vaikka kerrostalossa näyttäisi ulkoisesti olevan samanlaiset kaiteet kuin Tikkurilan turmakohteessa, ratkaisu saattaa olla täysin turvallinen.

– Lähtökohtaisesti niiden pitäisi olla turvallisia, mutta ei varmasti ole pahitteeksi tehdä tarkistuksia. Jos kohde on uusi, pitäisi löytyä laskelmat ja mitoitustiedot, miten parveke on todettu turvalliseksi, Walden toteaa ja muistuttaa kiinteistön turvallisuuden olevan aina omistajan vastuulla.

Suomen Tasolasiyhdistyksen toiminnanjohtaja Jenni Heikkilä suosittelee tekemään huoltotarkastukset muutaman vuoden välein, jos vanhassa talossa on lasituksia parvekkeella.

Heikkilä kertoo STT:n haastattelussa, että Tikkurilan onnettomuus on aiheuttanut etenkin lasikaidepuolelle merkittävän kriisitilanteen.

– Valmistuvat kohteet ovat ongelmallisia. Laskelmia ja selvityksiä on jouduttu tekemään entiseen verrattuna enemmän.

Heikkilän tietojen mukaan käyttökiellossa on ollut lyhyitä aikoja myös parvekkeita, joissa on muiden valmistajien kuin Riikun kaideratkaisuja.

– Tilanne koskee koko alaa.

Lasikaideala ryhtyi "korjausliikkeeseen"

Heikkilän mukaan koko lasikaideala ryhtyi heti keväällä tekemään "korjausliikettä", kun alkoi selvitä, että alalla on väärinymmärryksiä ja erilaisia toimintatapoja.

Kenties tärkeimpänä toimenpiteenä Tasolasiyhdistys julkaisi kesällä uuden ohjeistuksen kaidelasin laskennallisesta mitoituksesta, jotta jokainen suunnittelija mitoittaisi lasin samalla periaatteella. Ohjeistus helpottaa myös valvovia viranomaisia.

Yhdessä suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa työstettyä ohjeistusta on päivitetty syksyllä. Toiminnanjohtajan mukaan sitä tarkennetaan vielä, mutta tarkennukset eivät vaikuta merkittävästi laskentatulokseen.

– Pistekuorma on ollut sellainen asia, joka on puuttunut monesta ohjeesta. Se on ollut monelle epäselvä. Siksi perehdytämme jäseniä ja suunnittelijoita oikeanlaisiin mitoitustapoihin, Heikkilä kertoo.

– Kun lasikaide mitoitetaan vaatimusten mukaisesti, se on erittäin turvallinen ratkaisu.

Pistekuormalla tarkoitetaan voimaa, joka kohdistuu tietylle pinta-alalle.

Heikkilä on tutustunut Tukesin raportteihin Tikkurilan onnettomuuskaiteesta, mutta hänen mielestään ei ole pystytty aivan suoraan osoittamaan, että turma olisi johtunut puutteellisesta mitoituslaskennasta.

– Tosin muutakaan virhettä ei ole löytynyt, hän toteaa.

Lue lisää: Sivullinen näki parikymppisen naisen kuolemaan johtaneen putoamisen parvekkeelta Vantaalla – poliisi kuullut todistajaa