Uusilla lääkkeillä unenpuutteen kimppuun

Tutkimusten mukaan syy univaikeuksiin voi yllättäen johtua niiden hoidosta. Perinteisten unilääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö voi rikkoa unen luonnollisen rakenteen.

- Perinteisillä unilääkkeillä, kuten kuten bentsodiatsepiinien käytöllä on todennäköisempää saada aikaan enemmän haittoja kuin hyötyjä. Lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö voi rikkoa unen luonnollisen rakenteen. Unen vaiheet, joissa aivot ja lepäävät, vähenee ja silloin uni ei ole psyykkisesti enää yhtä virkistävää. Perinteiset unilääkkeet onkin tarkoitettu vain lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon, sanoo neurologian dosentti Markku Partinen Helsingin uniklinikalta.

Partisen mukaan suomalaiset ihmiset ovat aivokapasiteettinsa ylärajoilla ja osaamisen vaatimus esimerkiksi työ- ja opiskeluelämässä on niin suurta, että nykyään unta tarvittaisiin paljon enemmän kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten.

- Kun ei nukuta tarpeeksi, niin tullaan tilanteeseen, että stressi lisääntyy entisestään. Stressi taas lisää unettomuutta. Olemme siis tietyllä tavalla kierteessä.

Uusilla keinoilla uneen

Keinoja unettomuuteen haetaan nyt uusin lääkkein ja keinoin. Uusimmat unilääkkeet parantavat unen laatua, eivätkä siis lamaa aivoja kuten niin sanotut perinteiset unilääkkeet.

- Osa näistä uusista lääkkeistä on sellaisia, joita on käytetty masennuksen hoidossa, mutta unettomuuteen niitä käytetään erittäin pieninä annoksia. Pitkävaikutteisesta melatoniinista on myös saatu hyviä tuloksia unettomuuden hoidossa.

- Erityisesti uusissa lääkkeissä on hyvää se, että niistä ei tule riippuvaiseksi. Riippuvuus liittyy siihen, että lääke vaikuttaa tunne-elämän keskukseen ja sitä nämä uudet lääkkeet eivät tee, Partinen sanoo.

Monille jo pelkkä uneen pääsy iltaisin on vaikeaa. Partinen neuvoo näitä ihmisiä rauhoittumaan ennen kuin edes yrittää käydä nukkumaan.

- Monesti illalla aivot käyvät ylikierroksilla. Toivottavasti esimerkiksi rentoutumismenetelmien harjoittaminen lisääntyy ja ihmiset antavat itselleen aikaa miettiä päivän tapahtumia ennen kuin edes yrittävät nukahtaa. Olisi hyvä, jos yrittäisi aina samanlaisilla iltarutiineilla siirtää ajatukset päivän kiireistä pois.

Kärsinkö unettomuudesta?

Unettomuutta ei välttämättä aina itse tunnista. Varsinkin huonounisuutta on vaikea huomata, mutta Partinen antaa tunnistukseen muutaman vinkin.

- On paljon tapauksia, joissa unen pituus ei ole lyhentynyt, mutta uni on huonolaatuista. Kun ihminen nukkuu huonosti öisin, aivot eivät pääse elpymään ja se heijastuu päivän aikana monin eri tavoin. Muun muassa aamuväsymys, uupumus, jaksamattomuus ja ärtyneisyys voivat olla huonounisuuden syitä.

-Hyvä merkki siitä, onko nukkunut hyvin on se, että herääkö aamulla virkeänä ja millainen vireys on päivän aikana.

Pallo työnantajalle

Unettomuuden taustalla -seminaarissa Helsingissä tänään puhunut professori Mikko Härmä pitää unettomuutta vakavana riskinä työkyvyttömyyteen.

- Työterveyslaitoksen laajoissa tutkimuksissa unettomuusoireiden on todettu ennustavan työkyvyttömyyden riskiä ja hidastavan työhön paluuta, Härmä kertoo.

Härmän mukaan myös työnantajalla on useita keinoja, joilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden uneen. Hän korostaa erityisesti johtamisen sekä työn ja työaikojen hallinnan merkitystä hyvän unen ja työkyvyn lähteenä.

- Työhyvinvointia edistävän johtamisen on todettu vähentävän työstressiä ja sitä kautta myös unettomuutta merkittävästi. Vastaavasti mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin parantaa koettua terveyttä huomattavasti vähentämällä sairauspoissaoloja sekä riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylityöt heikentävät selvästi toimintakykyä. Jos työnantaja haluaa pitää työntekijänsä tehokkaana ja terveenä, työaikojen tulee säilyä kohtuullisina eli viikkotyön tulisi pysyä alle 50 tunnissa, Härmä valottaa.