Uudet märkätilat vanhaan hirsitaloon

Vesijärjestelmien kunnostuksen yhteydessä meille tuli monta kysymystä siitä, saako vanhoja betonikaivoja käyttää enää ollenkaan. Itse asiassa uudet lait ja määräykset eivät ota kantaa siihen, mitä pitää tehdä ja millä tavalla – se määrittää vain arvot siitä, kuinka paljon erilaisia haitta-aineita jätevedestä on vähennettävä. Keinot näiden arvojen saavuttamiseksi ovat jokaisen itsensä päätettävissä. Ohjelmassa esitetyn kaltaisia valmiita järjestelmiä on kuitenkin saatavissa ja niiden avulla voi ainakin olla varma määräysten täyttämisestä.

Rakennuksen sisäpuolella purettiin lattiarakenteita, korjattiin vaurioituneita kantavia lattiapalkkeja ja tehtiin lattioihin lämmöneristyksiä. Myös seiniin asennettiin lisälämmöneristyksiä käyttämällä puukuituvillaa ja ilmansulkupaperia.

Nyt tulivat vuoroon märkätilat, jotka ovatkin tällaisen vanhan rakennuksen peruskorjauksessa yksi kaikkein haastavimpia toimenpiteitä. Pehmenneet osat oli vaihdettu jo aikaisemmin ja lattiarakenteita oli vahvistettu paremmin kantaviksi. Rakenteessa oli päädytty Gyprocin kylpyhuonejärjestelmään, jonka lattiaan, kantavien rakenteiden päälle tulee alimmaksi harvalaudoitus 32 mm rimasta 300 mm jaolla. Rimoituksen väliin tuli puukuituvillaa – vain niiden väliin; rimojen päälle purua ei saa jäädä.

Rimoihin kiinnitettiin ruuvaamalla kerros Lapikas-levyä, joka on erikoislattiakipsilevy. Sen päälle kiinnitettiin saneerauslaastilla toinen levykerros, jonka jakoa muutettiin alempaan nähden 300 mm – siis yhden jakovälin verran – sekä pituus- että leveyssuunnassa. Tällä saatiin aikaan se, etteivät ylempien ja alempien levyjen saumat osu missään kohti samaan paikkaan. Ylemmät levyt ruuvattiin molempien levykerrosten läpi harvalaudoitukseen pitkillä, vastakierteisillä kipsilevyruuveilla. Tällä tavalla saatiin aikaan rakenne, joka on käytännössä betonia lujempi.

Märkätiloihin tuli lattialämmitys. Kipsilevyn pintaan vedettiin tartuntapohjusteeksi praimeri ja sen kuivuttua asennettiin verkko, johon lattialämmitysputket kiinnitettiin. Ne peitettiin lopuksi valulla, johon tehtiin tietysti sopivat kaadot vesien ohjaamiseksi lattiakaivoihin.

Märkätilojen sisäpuoliset seinärakenteet lähtevät lattiarakenteen päältä. Alimmaisena on Kahi-harkko, jonka päälle on asennettu Gyproc-alaranka. Alarangasta nousevat pystyrangat, jotka on liukukoolattu hirsiseinän elämisen varalta – liukukoolaustahan käytettiin myös asennettaessa kuivien tilojen seinien lisälämmöneristystä. Pystyrankoihin kiinnitettiin kylpyhuonekipsilevy, joka käsiteltiin vedeneristeellä ja laatoitettiin: laataksi valittiin isokokoinen malli, jolla on tavoiteltu entisajan rauhallista kylpylätunnelmaa. Lattiaan tulee aikanaan pienempi mosaiikkilaatta.

(JKA 23.3.2007)