Uuden Suomen dokumentit kansallisarkistoon

Uuden Suomen asiakirja-arkisto sisältää mm. lehden kustannus- ja painoyhtiön johtoelinten pöytäkirjat vuosina 1880-1991, osakerekisterin, levikki- ja muita taloudellisia tietoja sekä US:n toimituksen kirjeenvaihdon vuodesta 1922 alkaen. Edelleen arkistoon sisältyy Uudessa Suomessa vaikuttaneiden henkilöiden, kuten vuorineuvos E.O. Mansukosken ja pääkonsuli Heikki Tavelan dokumenttikokoelmia. Toimituksen kirjeenvaihdossa on runsaasti mm. US:n ulkomaankirjeenvaihtajien, kuten ministeri Max Jakobsonin kirjeitä.

Leikekokoelman nyt luovutettuun osaan on koottu vuosina 1927-76 runsaasti Uuden Suomen ja muidenkin lehtien tekstejä aiheen mukaisesti järjestettynä. Kokoelman uudempi osa on edelleen Alma Median käytössä.

US:n asiakirja-arkiston laajuus on 21 hyllymetriä ja kansioihin järjestetyn leikekokoelman 88 hyllymetriä. Kysymyksessä lienee siten laajin yleiseen käyttöön luovutettu journalistinen arkistokokonaisuus, joka antanee lisävalaistusta niin viestinnän kuin koko suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.

Kaikki ei käytettävissä

Vuoteen 1975 saakka US:n asiakirjat ovat Kansallisarkistossa vapaasti käytettävissä. Uudemmat asiakirjat ovat käytettävissä väitöskirjatasoiseen tutkimukseen Kansallisarkiston luvalla vuoteen 2005 saakka. Tämän jälkeen myös tämä osa arkistoa on vapaasti käytettävissä. Leikekokoelma on käytettävissä heti, kun sen järjestely saadaan päätökseen.

Uuden Suomen edeltäjä Suometar ilmestyi 1847-66 ja sen seuraaja Uusi Suometar 1869-1918. Kustannusyhtiö perustettiin 1880, jolloin myös asiakirjoja alettiin arkistoida. Aamuisin ilmestyvän lehden nimeksi tuli 1919 Uusi Suomi, jolloin myös perustettiin vuoteen 1930 ilmestynyt ensimmäinen Iltalehti. Uusi Suomi lopetettiin 1991. Kustannusyhtiön arkistossa on myös mm. Kauppalehteen ja nykyiseen Iltalehteen liittyviä asiakirjoja. Uuden Suomen historian ensimmäinen, vuoteen 1939 ulottunut osa ilmestyi 1997. Fil. lis. Jyrki Vesikansa jatkaa historian kirjoittamista.

(STT)