Uuden matkaviestinverkon luvat hakuun

Toimilupaa haluavien teleyritysten on ilmoittauduttava ministeriölle tammikuun 15. päivään mennessä ja varsinainen toimilupahakemus on jätettävä myöhemmin kevättalvella. Suomi käynnistää laajakaistaisten UMTS-verkkojen toimilupien haun ensimmäisenä maana maailmassa. Pääministeri Paavo Lipponen kertoi haun käynnistymisestä Finnet-liiton seminaarissa Helsingissä maanantaina. Lipposen mukaan varhainen liikkeellelähtö takaa sen, että Suomella on kaikki edellytykset pysyä telealan huippumaana. Sekä teleala että suuri yleisö saavat varmuuden siitä, että matkaviestintä uudella tekniikalla alkaa viimeistään vuonna 2002, ja toimiluvan saaneet teleyritykset voivat hyvissä ajoin sitoutua verkkojen ja palvelujen suunnitteluun, Lipponen sanoi. Liikenneministeriö oli jo aiemmin kertonut umts-lupien tulevan hakuun vielä tämän vuoden aikana.

Enintään 20 vuodeksi

Toimilupien määrä on rajattu neljään, koska laajakaistaisen verkon taajuuksia on käytettävissä rajallinen määrä. Jos hakijoita on enemmän, etusija annetaan yhtiöille, joiden toiminta parhaiten edistää telemarkkinalakiin kirjattuja televiestinnän tavoitteita, liikenneministeriö ilmoitti. Matkapuhelinverkon toimiluvat voidaan lain mukaan myöntää enintään 20 vuodeksi. Itse toimiluvat myöntää liikenneministeriö, mutta toimiluvan saajien tarvitsemat erilliset taajuusluvat myöntää Telehallintokeskus. Kolmannen sukupolven verkot ovat GSM-verkoista seuraava askel matkaviestinnän kehityksessä. Niiden tiedonsiirtokapasiteetti on GSM-verkkoja suurempi, joten matkapuhelimilla voi välittää myös multimedia- ja internetpalveluita ja välittää liikkuvaa kuvaa.

Lipponen haluaa tietoa tietoyhteiskunnan vaikutuksista

Pääministeri Lipposen mielestä voisi olla paikallaan selvittää, mitä matka- ja verkkoviestinnän huima kehitys on merkinnyt Suomen kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan kehitykselle. Tuloksilla olisi luultavasti kansainvälistäkin mielenkiintoa, hän arveli. Lipponen huomautti, että työttömyydestä huolimatta Euroopassa on nytkin 500 000 teknisen alan työpaikkaa täyttämättä pätevän henkilöstön puutteen vuoksi.

Myös Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan mielestä koulutetun työvoiman saanti on jatkossa teleklusterille suuri haaste. Hän totesi, että sopeutuminen tuleviin muutoksiin edellyttää elinkeinoelämän ja koulutuspolitiikan entistä laajempaa ja joustavampaa yhteistyötä, kun työvoiman kysyntä siirtyy yhä nopeammin uusille aloille. Ollila kiitteli Suomen lisääntynyttä panosta soveltavaan tutkimukseen, mutta painotti myös laaja-alaisen perustutkimuksen merkitystä.

-Sitä tarvitaan, koska etukäteen ei voi tietää, mihin suuntaan tulevaisuus vie. Ulkoisen rahoituksen merkitys yliopistoille on kasvussa, ja se olisi nivellettävä luontevaksi osaksi niiden perustehtäviä, hän sanoi. Lipposen mukaan avoimet telemarkkinat ovat välttämätön ehto koko Euroopan kilpailukyvylle ja niitä pitäisi yhä laajemmin avata kilpailulle muuallakin. Käyttäjien, teleteollisuuden ja telekaupan edut vaativat, että telemarkkinat avautuvat kaikkialla, hän sanoi. Suomen tietoyhteiskunta-esityslistalla on Lipposen mukaan Euroopan viestintälainsäädännön kokonaisuudistus, johon liittyvät sähköisen kaupan yhteisölainsäädäntö ja yhteinen eurooppalainen taajuuspolitiikka. Myös maailmanlaajuisella tasolla tietoyhteiskunnalle tarvitaan yhtenäiset pelisäännöt, hän sanoi.
(STT)