Uudelle hallitukselle ensimmäinen välikysymys

Viiden puolueen oppositio yhdisti voimansa ja jätti yhteisen välikysymyksen tänään. Se on pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ensimmäinen. Aiheena on hallituksen menettely, kun se panttasi hallitusohjelman neuvottelun yhteydessä sovittua menolisäyslistaa, eikä halunnut aluksi antaa sitä julki.

Ensimmäinen allekirjoittaja oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz. Hänen jälkeensä tulivat muut ryhmät suuruusjärjestyksessä vasemmistoliiton, vihreiden, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ryhmänjohtajat, heidän jälkeensä muut oppositiokansanedustajat.

Pääministeri Jäätteenmäki vastaa välikysymykseen tiistaina 13. toukokuuta ja luottamusäänestys on määrä järjestää saman viikon perjantaina.

Vaikka hallitukset eivät välikysymyksiin kaadu, on niitä tehty edelleen ahkerasti. Esko Ahon hallitus sai ensimmäisenä vuotenaan 1991 vastata neljään välikysymykseen. Ensimmäisessä tuli jo toukokuussa, jolloin vihreiden Erkki Pulliaisen johdolla kyseltiin Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta. Marraskuussa samana vuonna kyseltiin hallituksen talouspolitiikan uskottavuuden perään, nykyisen valtiovarainministeri Antti Kalliomäen johdolla. Harri Holkerin johtama sinipunahallitus sai vaalien alla vuonna 1990 niskaansa kokonaista yhdeksän; aiheet vaihtelivat talous- ja työllisyyspolitiikasta pakolaisiin ja maaseudun postipalveluihin.

Ahon hallituksen neljän vuoden aikana välikysymyksiä tehtiin kaikkiaan 21. Ensimmäisen vuoden neljän jälkeen tuli seuraavana vuonna viisi, vuonna 1993 taas neljä. Viimeisenä Ahon vuonna 1994 oppositio kävi päälle kahdeksan välikysymyksen edestä. Työllisyys- ja valtionyhtiöpolitiikka olivat useimmin esiintyvä aihe Ahon hallituksen viimeisenä vuonna.

Paavo Lipposen ensimmäinen sateenkaarihallitus sai vain yhden välikysymyksen ensimmäisenä vuotenaan. Seuraava vuonna 1996 kertyi kolme; kaikkien aiheena oli työllisyys. Kolmeen jäätiin myös 1997, mutta 1998 vaalien edellä oppositio tuotti niitä yhteensä kuusi. Näinä vuosina välikysymyksiä nostattivat myös pankkikriisi, Ulf Sundqvist-jupakka sekä kestoaiheena alue- ja työllisyyspolitiikka.

Ensimmäinen Lipposen hallitus sai kaikkiaan kolmetoista välikysymystä. Toinen Lipposen hallitus sai sekin ensimmäisenä vuotenaan vain yhden välikysymyksen, mutta tahti tiivistyi seuraavana vuonna neljään. Vuonna 2001 oppositio välikyseli kolmesti, viime vuonna vaalien alla kysymyksiä kertyi neljä. Yhteensä viime vaalikaudella tehtiin kaksitoista välikysymystä.

Viimeisen keskustavetoisen välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja oli nykyinen puolustusministeri Matti Vanhanen, aiheena oli kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa. Edellistä kokoomuksen aloitteesta tehtyä välikysymystä saa etsiä aina vuoteen 1986 asti. Silloin oppositio tiukkasi Ulla Puolanteen johdolla mitä Kalevi Sorsan hallitus aikoi tehdä kriisitapahtumien toimintavalmiuksien ja tiedottamisen parantamiseksi. Taustalla oli Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus.

Miten ahkerasti uusi oppositio ryhtyy nyt käyttämään välikysymysasetta jää nähtäväksi. Kokoomus on oppositiopuolueista ainoa, jolla tarpeeksi edustajia, jotta se voisi tehdä välikysymyksen omin voimin. Vasemmistoliitolla on 19 edustajaa, joten siltä puuttuu yksi vaaditusta 20 kansanedustajan lukumäärästä. Pienemmät oppositiopuolueet joutuvat siten liittoutumaan joko kokoomuksen tai toistensa kanssa tehdäkseen välikysymyksen.

(MTV3-STT)

Hallituksen kotisivut