Urheilijoille luvassa tukalat paikat Dohan MM-kisojen hirmuhelteillä: "Selviytymistaistelu"

LUE MYÖS: Yleisurheilun MM 2019 – tässä kisojen ohjelma, aikataulut ja suomalaiset

Urheiluliitossa on selvitetty helteeseen sopeutumista 1970-luvun puolivälistä. Selvityksen perusteella urheilijoiden käyttöön kehitettiin veteen sekoitettava jauhe, jossa oli magnesiumia, natriumia, kalkkia, pitkäketjuisia aminohappoja ja sokeria.

Kuluvalla vuosikymmenellä jauheesta on luovuttu. Nyt urheilijat käyttävät urheilu- ja palautumisjuomia sekä suolatabletteja. Lisäksi ruokaan saa lisätä tavallista runsaammin suolaa.

–  Jauhepussi oli kuin olisi tarjonnut kaikille samaa kenkää. Nykyinen systeemi on tuntunut paremmalta, kun jokainen voi nauttia suoloja tarpeensa mukaan, Urheiluliiton lääketieteellisen valiokunnan puheenjohtaja Timo Kuusisto kertoo.

–  Nestetasapainosta huolehtiminen korostuu, kun lämpötila nousee yli 25 asteen. Se on erityisen tärkeää viiden päivän sopeutumisjakson aikana. Keho sopeutuu nopeaan lämpötilan nousuun täydellisesti kahdessa viikossa.

–  Kriittisimmän viiden päivän sopeutumisjakson aikana on syytä keventää harjoittelua korkeintaan 60–70 prosenttiin maksimista.

–  Hikoilu on sopeutumisvaiheen alussa voimakasta. Se vie mukanaan suolaa jopa 20 grammaa vuorokaudessa.

–  Urheilija tarvitsee helteessä ainakin kolme litraa, jotkut jopa 5–7 litraa nestettä päivässä. Nestettä täytyy juoda pieniä määriä tiheästi.

–  Nesteen tarpeeseen vaikuttavat harjoittelun tai kilpailun kesto ja teho, vapaa-ajan aktiivisuus, ilmastoiduissa tiloissa tai vastaavasti auringossa vietetty aika sekä kehon pinta-ala.

–  Ikä ei vaikuta ihmisen jäähdytyksen toimintaan.

–  Liiallinen vedenjuonti voi aiheuttaa natriumin puutteen. Kuolemantapaukset pitkissä suorituksissa ovat yleensä johtuneet natriumin vähyydestä.

Suola kirvelee silmissä 

Belekissä Kuusiston tärkein mittari on vaaka. Nestettä pitää juoda niin, ettei paino pääse putoamaan yli kahta prosenttia. Lämpöön sopeutumisen muita mittareita ovat virtsan määrä ja sen väri sekäsilmien kirvely.

–  Hikoilu on sopeutumisen alussa runsasta, ja urheilija menettää sen mukana paljon suoloja. Tämä sopeutumisen vaihe kestää viisi vuorokautta, kunnes aldosteroni-hormoni lopettaa elektrolyyttien menetyksen, Kuusisto jatkaa.

Suolojen poistumisen huomaa urheillessa, kun hiki kirvelee silmiä. Kun kirvely loppuu, veden ja suolojen nauttimista voi vähentää ja harjoittelua kiristää.

–  Lämpöön sopeutumisen alkuvaiheessa harjoittelua kevennetään selvästi. Aluksi keho kuumenee nopeasti ja suorituskyky laskee, Kuusisto korostaa.

Sopeutumisen alussa lämpö aiheuttaa lihaskireyttä. Jos harjoittelua ei kevennä tarpeeksi, uhkana ovat krampit, jopa lihasrevähtymät.

Maantiellä menee miinukselle

Dohassa lämpötila hipoo 40 astetta, mutta jäähdytetyllä stadionilla lämpötilan pitäisi pysyä 26 asteessa. Kävelykilpailut ja maraton järjestetään yöaikaan, jolloin lämpötila laskee 31 asteeseen.

–  Maantielajit ovat lämpöön sopeutumisen kannalta kriittisimmät, Kuusisto vahvistaa.

Keholle rankin rääkki on 50 kilometrin kävely. Mieskävelijät hikoilevat sen aikana yli kaksi litraa tunnissa eli yhteensä lähes kymmenen litraa. Nestettä voi juoda kilpailun aikana vain 3–3,5 litraa.

–  Eli miinukselle menee, Kuusisto tiivistää.

–  Painonputoaminen yritetään pitää alle kahdessa prosentissa, mutta aina se ei onnistu. 50 kilometrin kävelyssä paino voi pudota jopa yli neljä prosenttia. Kilpailun loppu on niin tuskallinen sen takia. Kyse on selviytymistaistelusta.

Naisten MM-maraton alkaa perjantaina kello 23.59 ja 50 kilometrin kävely lauantaina kello 23.30.