Yleisurheilun MM-kisoissa Dohassa on nähty lukuisten urheilijoiden pökertymisiä ja kilpailujen kesken jättämistä maratonilla ja 50 kilometrin kävelyssä. Stadionin ulkopuolella kilpailleet kestävyysurheilijat ovat joutuneet kosteissa, yli 30 asteen hellekeleissä äärirajoille. Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen muistuttaa asiaan liittyvistä riskeistä.
LUE MYÖS: Jarkko Kinnunen käveli 20:nneksi, maailmanmestaruus meni Japanin Suzukille – vaativat olot johtivat useisiin keskeytyksiin
– Elimistö taistelee tällaisissa olosuhteissa ylikuumenemista vastaan. Se tekee suuren haasteen, kuinka elimistön lämmönsäätely pystyy sopeutumaan ja toimimaan näissä olosuhteissa, jotta pystyttäisiin välttämään elimistön ylikuumeneminen ja sitä kautta lämpösairaudet, Valtonen sanoi MTV Uutiset Livessä.
– Jokainen joukkue on tosissaan joutunut miettimään, kuinka valmiita urheilijat ovat kisapäivänä näihin olosuhteisiin.
Vaarat Valtosen sanojen mukaan epäinhimillisissä olosuhteissa ovat varsin suuret.
– Lämpöuupumisesta puhutaan silloin, kun ihminen väsyy, yleistila alkaa laskea ja tulee heikko olo. Jos tähän ei reagoida ja elimistö edelleen lämpenee, niin tilanne voi johtaa ihan lämpöhalvaukseen ja pahimmillaan hengenvaaraan.
LUE MYÖS: Meneekö tämä leikki jo liian pitkälle? MM-maratoonarilta hyytäviä sanoja kilpailijan tilasta – "Hän näytti kuolleelta"
Keskeisintä kuumuuteen valmistautumisessa on Valtosen mukaan sopeuttaa elimistöä olosuhteisiin ajan kanssa. Paikan päälle on mentävä riittävän aikaisin.
– Kun ihminen menee kuumiin olosuhteisiin, elimistö lähtee sopeutumaan siihen. Hikoilun määrä lisääntyy huomattavasti parin viikon aikana. Samalla hiki itsessään laimenee ja elimistö pystyy poistamaan lämpöä aivan toisella lailla kahden viikon jälkeen, kuin että mentäisiin suoraan niihin olosuhteisiin.
Mitä muuta suoritukseen valmistautuessa on otettava huomioon? Katso koko haastattelu ylälaidan videolta.
0:26