Lämpöuupumusten aiheuttamien kiireellisten ambulanssihälytysten määrät ovat lisääntyneet viime viikkoina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.
HUS:n ensihoidon ylilääkärin Markku Kuisman mukaan helleputki on aiempien vuosien tapaan lisännyt kiireellisten ambulanssihälytysten määriä.
– Nyt esimerkiksi koko HUS:n alueella on ollut päiviä, jolloin kiireellisiä tehtäviä on ollut yli 600, kun niitä normaalisti on 500 tai hieman yli.
Lämpöuumuksesta aiheutuneiden ambulanssihälytysten ja sairaalaan lämpöuupumuksen vuoksi kuljetettujen määrät kasvoivat jyrkästi helleputken alkaessa kesäkuun 20. päivän tienoilla.
Enimmillään pelkästään HUS:n alueella kuljetettiin sairaalaan lämpöuumuksen vuoksi 19 henkilöä kesäkuun 22. päivä.
Lue myös: Helteille ei vieläkään näy loppua – jopa kymmenen astetta tavanomaista lämpimämpää
Kuluvan viikon aikana tapauksia on ollut muutamia päivässä.
– Hätäkeskuksen hälyttäessä ambulanssia ei usein osata epäillä lämpöuupumusta, vaan tilanne selviää vasta tapahtumapaikalla ensihoitajien toimesta. Tämä kuvastanee sitä, että helle tuli ihmisille vähän yllätyksenä.
Kuisman mukaan lämpöuupumuksen vuoksi sairaalaan kuljetettujen joukossa on ollut myös perusterveitä nuoria.
Lämpöuupumus uhkaa myös perusterveitä
Lääkäriasema Mehiläisen yleislääkäri Thomas Gustafssonin mukaan lämpöuupumus uhkaa myös perusterveitä nuoria.
– Kyllähän perustervekin voi saada lämpöuupumuksen tai lämpöhalvauksen, jos unohtaa huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja viettää pitkiä aikoja lämpimässä tai esimerkiksi urheilee helteessä.
Lämpöuupumus eli elimistön liiallisesta lämpöaltistuksesta ja neste- ja suolavajauksesta johtuva tila aiheuttaa muun muassa voimakasta janoa, heikotusta, päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia.
Lämpöuupumus voi pahentuessaan johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen.
Lue myös: Helteet ovat lisänneet potilasmääriä päivystyksessä
Tavalliset helteen aiheuttaman lämpöuupumuksen oireet, kuten huimaus ja päänsärky hoituvat Gustafssonin mukaan kotikonsteilla.
– Tärkein hoito on nesteytys ja viileään siirtyminen. Jos oireet ovat erityisen voimakkaat ja ilmenee vakavan lämpöhalvauksen oireita, kuten sekavuutta ja tajunnantason heikkenemistä, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.
Nesteitä vähintään kaksi litraa vuorokaudessa
Gustafssonin mukaan helteellä nestettä tulisi juoda vuorokaudessa vähintään 2–2,5 litraa, kun tavallisesti suositus on 1,5 litraa nestettä vuorokaudessa.
Vieläkin enemmän on syytä juoda urheilusuorituksen aikana tai esimerkiksi rannalla auringonpaisteessa oleskellessa.
– Rannalla hikoilu lisääntyy siten, että parikin puolentoista litran vesipulloa on syytä ottaa mukaan. Urheilusuorituksen aikana tunnissa pitäisi juoda puoli litraa tai jopa litra nestettä tunnissa sekä urheilusuorituksen aikana että sen jälkeen.
Gustafssonin mukaan vesi on riittävä janojuoma myös helteillä.
– Vesi on paras hellejuoma, sillä normaalista ruoasta saa tarpeeksi suolaa ja kivennäisaineita. Pitkissä, yli puolentoista tunnin urheilusuorituksessa nesteessä voi olla mukana elektrolyyttejä tai sokeria.
Ihminen voi hikoilla fyysisen rasituksen aikana helteellä jopa 12 litraa vuorokaudessa.
– Hikoiltu nestemäärä tulisi korvata, mutta ei kerralla. Siinä vaiheessa, kun janon tunne tulee, on jo nestevajausta. Ensimmäinen merkki nestevajauksesta on se, että virtsan määrä vähenee ja on väriltään tummaa.
Osa lääkkeistä heikentää lämmönsietoa
Gustafssonin mukaan helteillä voi syödä ja juoda normaalisti.
– Esimerkiksi hedelmät ovat hyviä välipaloja. Ei kahvin juontikaan ole kiellettyä, mutta se toki lisää virtsan eritystä ja kuivattaa. Vesilasillinen on hyvä nauttia kahvin kanssa.
Myös lääkkeet, kuten osa verenpaine- ja mielialalääkkeistä voivat heikentää lämmönsäätelyä ja lisätä lämpöuupumuksen riskiä.
– Jos tällainen lääkitys on käytössä, kannattaa olla erityisen varovainen ja välttää pitkiä aikoja auringossa. Ei auringonotto toki silloinkaan ole kokonaan kielletty.