Arktinen alue on jäänyt sivuun päähuomiosta sodan raivotessa Ukrainassa. Venäjän hyökkäys pisti kuitenkin asetelmat uusiksi myös pohjoisessa Suomen ja Ruotsin hakeuduttua Natoon.
Suomen toteutunut ja Ruotsin odotettavissa oleva jäsenyys mahdollistavat nyt Natolle ensi kertaa kokonaisvaltaisen puolustussuunnitelman luomisen Pohjolassa.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vt. johtajan Samu Paukkusen mukaan Natossa ja sen arktisissa jäsenmaissa ei ole vielä yhteistä näkemystä siitä, kuinka korkea pelotekynnys Venäjää vastaan pohjoiseen halutaan luoda. Tässä päätöksenteossa ovat hänen mukaansa tärkeässä roolissa Yhdysvallat ja Norja, mutta myös Suomi.
– Pitää päättää, miten painotetaan pelotteen rakentamisen tärkeyttä alueella ja mikä painoarvo annetaan eskalaation hallintapyrkimykselle. Kuinka paljon uskotaan jonkinlaisen keskusteluyhteyden säilymiseen arktisella alueella tai mahdollisuuteen pitää alue jollakin tavalla vähän jännitteiden ulkopuolella, Paukkunen kuvailee asetelmaa.
Hänen mukaansa arktisen alueen pitämistä erossa maailman muista jännitteistä on yritetty lännessä käytännössä koko 2000-luvun ajan.
– Olemme esimerkiksi Suomessa ja Norjassa tehneet varmasti kaiken mahdollisen osoittaaksemme Venäjälle, että yhteistyöllä pystytään saavuttamaan paljon. Mutta se ei ole toiminut ja mikään näistä toimista ei ole rajoittanut Venäjän pyrkimyksiä alueella, Paukkunen toteaa.
Lue myös: ISW: Ukraina on edennyt merkittävästi Zaporizhzhjassa – Venäjällä pulaa reserveistä: "Mikä tahansa läpimurto voi olla ratkaiseva"
Kiinan aikeet huolestuttavat
Paukkunen korostaa Venäjän olevan Ukrainan sodassa kokemistaan menetyksistä huolimatta yhä sotilaallisesti vahva arktisella alueella. Pelon synnyttämiseen perustuva tapa vaikuttaa ja valmius aggressiiviseenkin toimintaan ei sekään ole kadonnut Venäjältä mihinkään.
Paukkunen myöntää, että vasta jälkikäteen voidaan varmasti tietää, millainen peruslinja lännen olisi kannattanut valita. Muun muassa Arktisessa neuvostossa vuosikausia tavoitteena olleen vuorovaikutuksen yrittämisen jatkamisessa on kuitenkin ilmeiset vaaransa.
– Onko siinä riskinä, että se heikentää meidän strategista viestintäämme, kun pyritään yhtäältä osoittamaan, että Nato on yhtenäinen ja vahva, ja sitten jollain toisella osa-alueella yritetään jatkaa yhteistyötä, Paukkunen kysyy.
Halua jatkaa pyrkimistä jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen Venäjän kanssa on ollut hänen mukaansa ainakin Norjassa, Kanadassa ja Suomessa. Yhdysvalloista löytyy Paukkusen mukaan sekä pehmeämmän että kovemman linjan kannattajia.
Eräs tekijä lännen suurstrategisissa pohdinnoissa on hänen mukaansa huoli Kiinan läsnäolosta, joka on jo lisääntynyt Venäjän arktisilla alueilla Krimin valtauksen 2014 jälkeen.
– Venäjällä on puolet arktisesta alueesta, ja se on viestittänyt, että jos Venäjä ajetaan ulos Arktisesta neuvostosta, niin se on valmis lisäämään kahdenvälistä yhteistyötä eli käytännössä yhteistyötä Kiinan kanssa, Paukkunen sanoo.
Lue myös: Ulkoministeri Valtonen: Ukraina määrittelee rauhan edellytykset, lännen tehtävänä on jatkaa pitkäjänteistä tukea
Pohjoismaat samaan Nato-komentoon
Arktisilla Naton jäsenmailla on yhdessä sellainen sotilaallinen voima, että ne kykenisivät Paukkusen mukaan halutessaan luomaan Venäjälle huomattavan korkean pelotekynnyksen ja kaventamaan Venäjän toimintavaihtoehtoja mahdollisessa laajamittaisessa sotilaallisessa konfliktissa. Suomen ja Ruotsin tulo osaksi Natoa vahvistaa tätä asetelmaa entisestään.
Paukkusen mukaan kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, että kaikki viisi Pohjoismaata kuuluisivat Natossa samaan komentorakenteeseen eli käytännössä Yhdysvaltain Norfolkissa sijaitsevan yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen. Suomi on ainakin toistaiseksi sijoittunut Hollannin Brunssumin yhteisoperaatiojohtoportaan alle, toisin kuin Norja ja Tanska.
– Olisi suotavaa, että Pohjoismaiden puolustusyhteistyön syvyys säilytettäisiin ja kaikki olisivat yhdessä saman komentorakenteen alaisuudessa. Se merkitsisi myös tiiviimpää linkkiä Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, Paukkunen perustelee.
Pohjoismaisten puolustusvoimien komentajien uutisoitiin heinäkuussa ehdottaneen Natolle yhteisoperaatiojohtoporrasta alemman tason Nato-komentokeskuksen perustamista alueelle. Norjalaiskomentaja Eirik Kristoffersenin mukaan hyvä paikka sellaiselle olisi Bodössä jo toimiva norjalainen sotilastukikohta.
– En ihmettelisi sitä, jos Norja tässä onnistuu, Paukkunen kommentoi.
Puoli vuotta Mika Aaltolana
Ulkopoliittisen instituutin apulais- ja hallintojohtaja Paukkunen nousi Upin vt. johtajaksi tuuraamaan presidenttiehdokkaaksi pyrkivää ja julkisuudessa hyvin viihtynyttä Mika Aaltolaa. Paukkusen mukaan hänellä ei puolen vuoden pestilleen ole muita tavoitteita kuin pitää toiminta pyörimässä entiseen malliin.
– Jos pystytään jatkamaan sillä tasolla, kun on tähän saakka toimittu, niin olen kuuden kuukauden kuluttua tosi tyytyväinen, hän sanoo.
Lue myös: MT:n presidenttikysely: Pekka Haavisto selvässä kärjessä ennen Mika Aaltolaa
Aiemmin työurallaan muun muassa Puolustusvoimissa, tasavallan presidentin kansliassa ja eduskunnassa työskennellyt Paukkunen on nyt ollut Upin riveissä kolme vuotta.
– Aikamoista härdelliä tämä on ollut, tietysti paljon meistä riippumattomista syistä. Kysynnän määrä (tutkimukselle) on ollut ihan järjetön. Yhä enemmän ja enemmän pitäisi pystyä tulkitsemaan sitä, mitä on tapahtumassa, erityisesti arktiseen alueeseen perehtynyt Paukkunen kuvaa Upin työsarkaa.