Venäjä tarkastelee Pohjois-Euroopan aluetta sotilaallisesti osana laajempia suurvaltasuhteita. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan tämä on omiaan synnyttämään ristiriitoja. Siinä missä Pohjolan yksittäiset maat kokevat vahvistavansa omaa puolustustaan, Venäjä saattaa nähdä samojen toimien vahvistavan Natoa.
Lavikaisen mukaan Pohjoismaiden onkin syytä huomioida, että Venäjän käsitys strategisesta vakaudesta Pohjois-Euroopassa on erilainen kuin lännessä.
– Suomen kannalta tämä merkitsee sitä, että Venäjä saattaa tehdä yllättävän linjanmuutoksen syystä, joka meidän mielestämme näyttää ihan normaalilta. Se on tärkeää huomioida, Lavikainen tiivistää.
Venäjän erilainen käsitys strategisesta vakaudesta selittää sitä, miksi se on katsonut aiheelliseksi reagoida voimakkaasti hyvissä ajoin ilmoitettuihin sotaharjoituksiin tai suhteellisen pienten Naton joukkojen sijoittamiseen alueelle. Esimerkiksi 700 amerikkalaissotilaan sijoittamisesta Norjaan puhuttiin venäläiskommenteissa mahdollisena uuden "asevarustelukilvan käynnistäjänä".
Venäjän toiminta vaikuttaa erikoiselta, koska se on ollut ja yhä on sotilaallisesti Natoa vahvempi Pohjois-Euroopassa. Lavikaisen mukaan asiaa kuitenkin selittää tilanteen kytkeminen globaalin Nato-suhteeseen, jossa Venäjä on altavastaaja. Globaalin strategisen vakauden säilyttämisen nimissä Venäjällä on siksi mielestään oikeus ylläpitää ylivoimaansa pohjoisessa, muun muassa lisäämällä voimakkaasti täsmäaseidensa määrää.
Norja ja Ruotsi olleet vastatoimien kohteena
Pohjoismaiden osalta Venäjän vastatoimet ovat kohdistuneet viime vuosina pääosin muualle kuin Suomeen. Esimerkiksi Ruotsin kansallisia puolustussuunnitelmia on arvostelu Venäjä-vastaisiksi ja Norjassa pidettyihin Nato-harjoituksiin on vastattu omilla sotaharjoituksilla ja gps-häirinnällä.
