Maailma ei ole ollut näin lähellä ydinsotaa sitten vuoden 1962 Kuuban kriisin, väittää Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki MTV Uutisille.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainassa on kestänyt yli kolme viikkoa. Laajalti on esitetty, että Venäjän panssarikärjet eivät ole "sotilaallisessa erikoisoperaatiossa" saavuttaneet suunniteltuja tavoitteita.
Helmikuun lopussa moni huolestui, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän nostaneen ydinasejoukkojensa hälytystilaa. Asiantuntijat pitivät sitä vuoroin varoituksena, Ukrainan sodan eskalaationa ja merkkinä Venäjän heikosta tilanteesta.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Ydinsota on nyt aito riski, toteaa Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki. Vielä lähempänä oltiin hänen mukaansa Kuuban kriisin aikana, jolloin Neuvostoliitto kuljetti ohjuksia Yhdysvaltojen lähelle.
– Mielestäni ihmiset eivät ole tarpeeksi sisäistäneet, kuinka vakava tämä tilanne on, Patomäki arvioi MTV:lle.
Lue myös: Venäjän suurlähetystön pyyntö ilmoittaa syrjinnästä on hybridivaikuttamista – tarkoitus saada suomalaiset näyttämään vihollisilta: "Yritetään myös pelotella meitä"
Patomäen mukaan tietynlaiset tapahtumat voisivat laajentaa käynnissä olevan Ukrainan sodan Naton ja Venäjän väliseksi konfliktiksi. Lukuisat Naton jäsenet sekä muut maat, mukaan lukien Suomi, ovat toimittaneet Ukrainalle aseita ja muuta apua.
Sen sijaan Ukrainan lukuisia kertoja vaatimaa lentokieltoaluetta Nato-maat eivät ole luvanneet toteuttaa. Myöskään esimerkiksi amerikkalaisia sotilaita ei ole luvassa, on Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden todennut useita kertoja.
– Meillä on monia skenaarioita, joita kautta se (sota Venäjän ja Naton välillä) voi tapahtua. Se voi tapahtua aika helpostikin, Patomäki uskoo.
– Meillä on konfliktin tikapuut, joita mennään ylöspäin kohti ydinsodan ensimmäisiä vaiheita, Patomäki jatkaa.
1:43
Erilaiset eskalaatioskenaariot ovat viime viikkoina ymmärrettävistä syistä olleet suosittuja spekulaation kohteita. Entä jos sattuisikin vahinko ja yksi Venäjän Länsi-Ukrainaan tarkoittamista ohjuksista karkaisi Nato-maa Puolan puolelle?
Surkeiden sattumusten lisäksi myös valtioiden toiminta voi joko kiihdyttää tai liennyttää käynnissä olevaa sotaa Euroopassa, katsoo professori Patomäki. Tässä kohtaa peliin astuu myös Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, josta on kuluvan vuoden ensikuukausina puhuttu enemmän kuin viime vuosina yhteensä.
– Tulee mieleen ajatus, että Suomea suojaamaan tarvitaan isoveli, jolla on isommat aseet kuin Venäjällä. Se tulee suoraan sielusta, mutta on hyvin lyhytnäköinen ja kansalliskeskeinen ajatus, Patomäki sanoo.
– Sekä Euroopan unionin että Suomen pitää pyrkiä lievittämään konfliktia ja toimmaan tavalla, joka tarjoaa mahdollisen neuvotteluratkaisun. Suomen Nato-jäsenyys olisi iso askel kohti konfliktin lisäeskalaatiota, Patomäki jatkaa.
Lue myös: Konflikti Euroopassa voi kestää 10-15 vuotta, arvioi sotatieteen dosentti: “Olisi naiivia ajatella, että Venäjän ambitiot päättyy Ukrainaan”
Suomen Nato-jäsenyyttä vastustava Patomäki katsoo, että Venäjän länteen laajentuminen on Venäjän näkökulmasta "jatkuva ongelma", jota se on myös protestoinut. Myös Ukrainan sodan aikana Venäjän johto on toistuvasti tuonut esille tämän kannan.
– Nato määritelmällisesti toimii aina jotakuta vastaan. Se pyrkii suojaamaan Nato-maita ulkoista uhkaa vastaan. Siihen on sisäänrakennettu vastakkainasettelun periaate, Patomäki sanoo.
– Vastakkainasettelu on myös enenevässä määrin määrittänyt lännen tapaa ajatella Venäjästä. Siitä tulee helposti itsensä toteuttava ennuste. Molemmat osapuolet alkavat toteuttaa negatiivisia odotuksiaan toisesta osapuolesta, Patomäki jatkaa.
Patomäen mukaan on myös mahdollista, että joku Naton jäsenmaista päätyy muutamassa kuukaudessa sille kannelle, että nyt käynnissä olevaa konfliktia on pakko liennyttää.
Koska Suomen Nato-jäsenyys ja sitä myöten 1 300 kilometriä lisää Nato-rajaa Venäjälle ei olisi Patomäen mukaan liennytyspolitiikan mukaista toimintaa, niin sitä ajava Nato-jäsen voisi estää Suomen Nato-jäsenyyden. Kaikkien olemassa olevien Nato-maiden pitää hyväksyä uusi jäsen. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on vakuuttanut, että ovi Natoon on Suomelle auki.
"Suomen täytyy elää meidän todellisuudessamme"
Nato on laajentunut Euroopassa voimakkaasti itään vuodesta 1999 lähtien. Tuolloin Naton jäseniksi liittyivät Puola, Tsekki ja Unkari. Sittemmin vuorossa ovat olleet muun muassa Viro, Latvia ja Liettua.
Patomäki toteaa, että Venäjän vinkkelistä Naton laajentuminen ja vahvat sanktiot todistavat, että länsimaat ovat aina pyrkineet tuhoamaan Venäjän. Putinin "paranoidista näkökulmasta" tämä tarkoittaa, että Venäjä pyritään ajamaan alas, Patomäki toteaa.
– Kaikki suurvallat toimivat aika samalla tavalla. Yhdysvallat on tehnyt kymmeniä sotilaallisia interventioita, pyrkinyt vaikuttamaan vaaleihin ja asettanut kymmeniä maita vastaan on taloudellisia pakotteita, Patomäki listaa.
Yhdysvaltojen vertaaminen Venäjän uhkaan on whataboutismia, totesi MTV Uutisille keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Romakkaniemi ei mielestään suhtaudu sinisilmäisesti Yhdysvaltoihin, mutta sen toimista on "aika turhaa keskustella", kun tehdään Suomea koskevia ratkaisuja.
– Suomen täytyy elää meidän todellisuudessamme. Pysyvä turvallisuushaasteemme ja uhkamme on ollut Venäjä, Venäjä, Venäjä. Meidän toimemme pitää suhteuttaa siihen, miten sen uhan minimoimme, Romakkaniemi katsoo.
1:38
Patomäki katsoo asiassa olevan kyse kansainvälisen järjestelmän luonteesta. Hänen mukaansa nykyisen kaltaiset instituutiot vievät huonoon suuntaan.
Yksi usein toistettu mantra onn Rooman valtakunnan ajoista elämään jäänyt sananlasku "jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan". Mahdolliseksi vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi Patomäki nostaa Euroopan unionin, jonka hän sanoo alkujaan olleen rauhan projekti.
– EU on monta kertaa esittäytynyt sellaisena mallina, miten asiat voidaan järjestää niin, että tästä sodan ja rauhan -logiikasta pikkuhiljaa päästään eroon. Minusta EU on aika puutteellinen ja ongelmallinen malli, mutta tarjoaa esimerkin, että asioita voidaan ajatella toisellakin tavalla, Patomäki sanoo.
Lue myös: Pöllöraati: Tämä on Nato-päätöksen tilanne: "Suomi muodostaa kyllä kantansa nyt ilman Ruotsia"
Keskuskauppakamarin Romakkaniemi ei jäisi odottamaan vaihtoehtoista mallia.
– Pasifismi ja aseistariisuntapolitiikka on kaunis ajatus, jota toivoisi joskus ihmiskunnan pystyvän toteuttavan laajalti. Reaalipolitiikka on kuitenkin taas kerran näyttänyt, että uskottava varautuminen on ainoa keino rauhanomaiseen eloon Suomessa, hän katsoo.
Lue myös: Nämä ovat Nato-jäsenyyden uhat ja mahdollisuudet, arvioi kannattaja ja vastustaja: "Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle"
36:51