Unohda ikäkriisi! Tutkijoiden mukaan 72 on uusi 30

Ihmisen eliniänodote on kasvanut 1900-luvulta lähtien nopeammin, kuin mitä se kasvoi edeltävien 200 000 vuoden aikana, jolloin hominidien kehittyminen nykyihmiseksi alkoi.

Tämä käy ilmi maailman johtavimpiin tieteen tutkimuskeskuksiin kuuluvan saksalaisen Max Planck -instituutin laajasta tutkimuksesta, josta kirjoittaa Financial Times.

Tutkijat ovat ottaneet vertailukohdaksi ruotsalaisen ja japanilaisen nykyihmisen – molemmat edustavat maita, joissa eliniänodote kuuluu tänä päivänä maailman korkeimpiin.

Heitä verrattiin 1800-luvulla eläneisiin edeltäjiinsä. Kävi ilmi, että 1800-luvulla eläneen japanilaisen tai ruotsalaisen eliniänodote oli lähempänä muinaisten metsästäjä-keräilijäihmisten eliniänodotetta kuin nykyihmisen.

Kuin metsästäjä-keräilijät saavuttivat 30 vuoden iän, oli kuoleman todennäköisyys sama kuin se on nykyään 72-vuotiaalla japanilais- tai ruotsalaisvanhuksella.

Jo metsästäjä-keräilijät elivät poikkeuksellisen vanhoiksi

Tutkimuksessa arvioitiin ihmisen edeltäjän eliniänodotetta tutkimalla läheisimmän sukulaisemme simpanssin elinkaarta.

Tutkimalla nykyisiä metsästäjä-keräilijäheimoja saatiin puolestaan viitteitä siitä, kuinka vanhoiksi elivät nykyihmisen esi-isät, jotka kehittyivät omaksi lajikseen noin 200 000 vuotta sitten Afrikassa.

Huomionarvoista tutkimuksessa on myös se, että vaikka reilut 10 000 vuotta sitten eläneet metsästäjä-keräilijät kuolivatkin huomattavasti aiemmin kuin nykyihminen, oli heidän elinkaarensa silti selvästi muita kädellisiä pidempi.

Geenimanipuloidut banaanikärpäsetkin jäävät kakkosiksi

Ihmisen eliniänodote on kasvanut niin rajusti viimeisen vuosituhannen aikana, ettei sellaista kasvua ole pystytty toistamaan muiden lajien osalta edes huipputieteellisin menetelmin.

Tutkijat jalostivat esimerkiksi banaanikärpäsistä geneettisesti pitkäikäisiä yksilöitä. Vaikka jalostettujen kärpästen elinkaari kasvoi selvästi, ei se vastannut läheskään saamaa kasvua, mitä ihmiskunta on kokenut 1900-luvun aikana.

Ihmisen pitkäikäisyyden syitä selittävät pitkälti suuret lääketieteen saavutukset, kuten antibiootit ja rokotukset. Maatalouden kehittyminen yhä tehokkaammaksi on puolestaan tuonut ruoan helpommin ihmisten saataville.

Eliniänodotteen kasvun edellytys on ollut puhtaan veden saatavuus, josta kiitos kuuluu antiikin Rooman insinööritaidon mestarinäytteelle, vesijohtojärjestelmälle.

Lue myös:

    Uusimmat