Monet tutut oireet voivat johtua siitä, että kuormittavasta arjesta ei ole palauduttu riittävästi. Ärtyneisyys, unihäiriöt ja kiputilat ovat selviä merkkejä, joihin kannattaa puuttua.
Ajatus kiireestä, stressistä ja työelämän paineista on johtanut siihen, että yhä useammalla suomalaisella on puutteita palautumisessa. Vaikka usein palautumisesta puhutaan lähinnä urheilun kohdalla, palautuminen on paljon moniulotteisempi asia kuin yleisesti luullaan. Jotta ihminen voisi hyvin, myös työstä ja arkisista askareista täytyy palautua.
Psykofyysisen fysioterapeutin Ulla Ollikkalan mukaan pitkään jatkuneen unihäiriöt ovat selviä oireita, jotka viittaavat puutteelliseen palautumiseen. Yksi huonosti nukuttu yö ei vielä kerro mitään, mutta jos aamuiset väsymystilat, yölliset heräilyt ja nukahtamisvaikeudet jatkuvat, yöllinen palautuminen on selvästi jäänyt puutteelliseksi.
Jos oireisiin ei puututa ajoissa, seuraukset voivat kehittyä erittäin vakaviksi.
– Pahimmillaan ihminen uupuu, masentuu ja joutuu jäämään pois työelämästä, kun ei enää jaksa ja pysty. Kehon puolella ääri-ilmiöinä ovat vakavat sairastumiset. Sydänhän meillä kuormittuu, kun palautuminen on puutteellista, Ollikkala toteaa.
Kun kiire muuttuu kehon kokemukseksi, on aika pysähtyä
Riittämätön palautuminen vaikuttaa meihin negatiivisesti monella eri tapaa. Kipujen ja jännitystilojen lisääntyminen, unihäiriöt, väsymyksestä johtuva liikasyöminen, yleinen ärtyneisyys, hermostuneisuus, muistiongelmat ja keskittymiskyvyttömyys ovat oireita, jotka kertovat riittämättömästä palautumisesta.
Parantaakseen ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, Ollikkala ja psykiatrinen sairaanhoitaja Nina Pajanti-Raudus ovat kehittäneet ”palautumispiirakan”, jota tutkimalla jokainen voi selvittää, millä osa-alueilla asiat ovat hyvin ja missä olisi parannettavan varaa.
– Kestävän hyvinvoinnin perusta löytyy jokaisesta sektorista. Meidät on koulutettu siihen, että hyvää oloa haetaan liikunnasta, mutta nyt olisi hyvä havahduttaa ihmisiä siihen, että palautumiseenkin on hyvä hakea apua ennen kuin siihen sairastutaan, Ollikkala kertoo ja korostaa ennaltaehkäisyn tärkeyttä.
Palautumispiirakka kehottaakin ihmisiä kuuntelemaan, havaitsemaan ja ymmärtämään itseään. Näiden viestien kautta on mahdollista oivaltaa, mitä itselle kuuluu, mutta myös päästämään irti niistä itseä kuormittavista asioista.
Kovatehoinen liikunta lisää kokonaiskuormitusta
Ollikkalan mukaan päivittäiset pysähtymiset ovat avainasemassa, kun puhutaan palautumisesta. Kun kiire on suurimmillaan, olisi aika pysähtyä hetkeksi oman itsensä äärelle ja hengittää. Ärtyneisyys ja hermostuneisuus ovat elimistön keinoja viestiä meille, että nyt olisi aika painaa jarrua. Tässä vaiheessa kiire on muuttunut pelkästä sanasta kehon kokemukseksi.
LUE MYÖS aiheeseen liittyvä tositarina: Ahdistuneisuushäiriö ja burn out ovat opettaneet Tiinalle armollisuutta: "Kukaan ei saa mitalia siitä, että koko ajan menee ja tekee"
– Pääasia on, että siihen havahtuu ja kuuntelee omaa hengitystään. Hengitys on konkreettinen kehon tapahtuma ja aina läsnä.
Päivittäisten pysähtymishetkien lisäksi Ollikkala kehottaa ottamaan viikoittain enemmän aikaa, mahdollisesti jopa kokonaisen päivän niille asioille, jotka lisäävät omaa hyvää mieltä.
Liikuntaa ei myöskään kannata unohtaa, mutta kovatehoinen juoksulenkki stressaavan työpäivän jälkeen ennen kotona odottavia velvollisuuksia ei välttämättä ole se paras vaihtoehto. Ollikkalan mukaan liikunta tulisikin aina suhteuttaa elämän kokonaiskuormitukseen. Jos päivittäiset askareet aiheuttavat kuormitusta, hyvinvoinnin ja palautumisen kannalta kannattaisi valita mieluummin rauhoittumista tukeva kuin kierroksia lisäävä liikuntamuoto.
– Toisille se hyvä lenkki voi toimia, mutta kun kokonaiskuormitus liikunnassa on tärkein juttu. Joskus sitä kaipaa, että nyt lähden reippaalle lenkille, mutta jos sitä reipasta lenkkiä tekee jo päivät, niin kuormituksen suhteen voidaan mennä aikalailla ojaan, Ollikkala toteaa.
Video: Positiivinenkin stressi voi aiheuttaa ongelmia, jos kuormitus kasvaa liian suureksi.
6:13
