UM/SALAISET 1985: Myös Yhdysvallat painosti Suomea poliittisesti

Ulkoministeriön salaisten asiakirjojen mukaan Yhdysvallat painosti Suomea voimakkaasti vuonna 1985 teknologiarajoituksilla. Samaa keinoa käytettiin myöhemmin 80-luvulla, muun muassa kun Rauma-Repola luopui syvänmeren sukelluslaitteiden kehittämisestä Neuvostoliitolle. Vuonna 1985 painostus liittyi kuitenkin politiikkaan.

Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön vuoden alussa julkisiksi tulleista salaisista tai erittäin salaisista asiakirjoista. UM:n salaiset paperit pysyvät julkisuuslain perusteella piilossa 25 vuotta eli tänä vuonna julkisiksi tulivat vuoden 1985 asiakirjat keskeltä kylmää sotaa. Suomi oli tuolloin tiukassa puristuksessa Neuvostoliiton taholta, mutta myös lännestä tuli painetta.

Suomen suurlähetystö Washingtonissa lähetti 18. huhtikuuta 1985 erittäin salaiseksi luokitellun nelisivuisen muistion suurlähettiläs Richard Mullerin ja Yhdysvaltain ulkoministeriön edustajan Mr. Wenickin keskusteluista. "Erittäin salainen" on varsin harvinainen luokitus, sillä niitä on kertynyt vuonna 1985 vain toistakymmentä kappaletta. Salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja on mappikaupalla.

Yhdysvallat oli huolissaan Suomen äänestyskäyttäytymisestä Afganistania ja Grenadaa koskevissa kysymyksissä. Neuvostoliitto oli hyökännyt Afganistaniin 1979 ja vuonna 1985 YK:ssa käsiteltiin Afganistanin ihmisoikeusraporttia. Yhdysvallat ei voinut hyväksyä Suomen kantaa siitä, että raportti olisi "suurvaltojen ristiriitojen kohteena oleva kysymys".

Suomi oli aiemmin tuominnut YK-äänestyksessä Yhdysvaltain 1983 tekemän Grenadan valloituksen.

Mr. Wenick - joka tähdensi puhuvansa ulkoministeri Schultzin mandaatilla - totesi, että USA:n ulkoministeriössä ja Valkoisessa talossa oli "yhä voimistuva irritaatio ja suuttumus YK:ssa ja muilla multiforumeilla harjoitettua kaksijakoista suhtautumista kohtaan".

Amerikkalaisten mielestä Grenadan äänestyksen valossa Suomen olisi äänestyksissä tuomittava Neuvostoliiton toimenpiteet Afganistanissa.

Mr. Wenick huomautti, että vastatoimenpiteinä vaaravyöhykkeeseen joutuvat Suomen korkean teknologian tuonti, suhtautuminen Suomeen kauppakysymyksissä ja nimitykset korkeisiin kansainvälisiin virkoihin.

Suomi ja Libya

Samaan aikaan huhtikuussa toisessa erittäin salaiseksi luokitellussa asiakirjassa kerrotaan kuinka amerikkalaiset olivat huolissaan suomalaisten ja Libyan yhteistyöstä ydinenergia-alalla. Muistiossa todetaan, että Imatran Voima oli luopunut pyrkimyksestään osallistua Neuvostoliiton Libyalle lupaamien kahden Loviisa-tyyppisen ydinvoimalan rakentamisesta, mutta Perusyhtymä oli osoittanut jatkuvaa kiinnostusta hankkeeseen. Amerikkalaisia huolestutti myös se, että VTT Technology oli neuvottelukosketuksissa Libyan atomienergiasihteeristön kanssa.

Yhdysvaltojen ja Libyan suhteet olivat tuolloin heikot. Maiden ilmavoimat olivat kahakoineet 1982 ja USA ei pitänyt siitä, että Muammar Gaddafin johtama Libya tuki tuolloin Irania sodassa Saddam Husseinin Irakia vastaan. Yhdysvaltojen mukaan Libya kehitteli omaa ydinasettaan.

Yhdysvallat varoitti Suomea siitä, että osallistuminen Libyan ydinohjelmaan vaikuttaisi "kielteisesti Suomen kuvaan ja maineeseen lännessä."

Sorsan vappupuhe

Kolmas vuoteen 1985 ajoittunut Suomen painostus liittyi tuolloisen pääministeri Kalevi Sorsan (sdp) vappupuheeseen. Suurlähettiläs Muller oli käynyt Washingtonissa 8. toukokuuta Yhdysvaltain ulkoministeriön Euroopan asioiden päällikön sijaisen John Kellyn luona.

Erittäin salaisessa raportissa kerrotaan, että Sorsan vappupuhe oli ärsyttänyt amerikkalaisia. Sorsa oli arvostellut vahvasti Yhdysvaltain Tähtien sota -hanketta, jossa oli kyse Neuvostoliiton mannertenvälisten ydinohjusten tuhoamisesta avaruusaseilla. Lisäksi Sorsa oli ollut kriittinen Yhdysvaltojen politiikkaan Nicaraguassa. Yhdysvallat oli julistanut Nicaraguan kauppasaartoon pelätessään Keski-Amerikan maan ajautuvan Neuvostoliiton valtapiiriin.

Amerikkalaisia ärsytti se, että pääministeri Sorsa oli puhunut pienten kansojen oikeuksista, muttei painottanut vastaavia oikeuksia Afganistanin kansan osalta. Kelly oli todennut, että tämä osoitti täydellistä yksipuolisuutta Suomen suhtautumisessa.

UM oli aiemmin selittänyt Sorsan puhuneen Sdp:n puoluejohtajana, mutta selitys ei kelvannut amerikkalaisille.

Amerikkalaiset epäilivät, että Suomen puolueettomuuslinjan sisällössä on tapahtumassa määrätty muutos, joka asettaisi Suomen puolueettomuuspoliittiset lausunnot kyseenalaisiksi.

Lue jutut ulkoministeriön vuoden 1985 salaisista asiakirjoista:

Lisää aiheesta:

Mikä oli salaista ulkoministeriössä vuonna 1984?

Lue myös:

    Uusimmat