Ullanlinnan murhasta epäilty psykiatri on itse tehnyt mielentilatutkimuksia – nyt hänelle tehdään sellainen: "Ylenpalttisen harvinaista"

Murhasta epäilty lääkärimies on psykiatrian erikoisalan ammattilainen. Hän on myös aiemmin tehnyt tieteellistä tutkimusta oikeuspsykiatrian saralla, vaikka hän ei olekaan oikeuspsykiatri.

Erikoisalan vastuukouluttaja Hannu Lauerma luonnehtii käsillä olevaa tilannetta ainutlaatuiseksi.

– On ylenpalttisen harvinaista, että mielentilatutkimuksissa joudutaan tutkimaan alan ihmistä, työelämäprofessori, ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo.

Ammatti ei vaikuta tutkimukseen

MTV Uutisten tietojen mukaan murhasta epäillyn psykiatrin puolustus pyysi mielentilatutkimusta.

Oikeuden määräämässä tutkimuksessa selvitetään, onko mies ollut epäillyn henkirikoksen aikaan syyntakeinen, eli kykenevä ymmärtämään tekonsa luonteen ja seuraukset.

Lauerman mukaan Ullanlinnan murhaepäillylle tehdään mielentilatutkimus hänen ammatistaan huolimatta aivan kuten kenelle tahansa muullekin. Lauerma kommentoi mielentilatutkimusta yleisellä tasolla.

– Mielentilatutkimuksessa on tavoitteena koota näyttö siitä, mikä on ollut ihmisen suorituskyky ja ymmärryksen aste rikoksentekohetkellä.

– Onko ihmisen toiminta ollut päämäärätietoista, mikä on ollut hänen kykynsä ymmärtää oman toimintansa luonnetta, tiesikö hän tekevänsä rikoksen, oliko hän tilanteessa, jossa kykeni hallitsemaan itseään?

Mielentilatutkimuksessa tutkittavaa haastatellaan tarkasti ja häntä testataan, mutta tutkimus ei perustu pelkästään haastatteluihin ja testeihin.

– Tutkimus perustuu itse asiassa vähiten siihen, mitä tutkittava itse kertoo. Hänellä on vapaa valta kertoa, mitä itse tykkää.

Lue myös: Ullanlinnan murhasta epäilty lääkäri määrättiin mielentilatutkimuksiin kesken esitutkinnan – ”Ei se kovin tavallista ole”

Koko elämänkaari käydään läpi

Mielentilatutkimusta varten ammattilaiset saavat tutkittavasta erittäin paljon dokumentteja. Tutkittavan koko elämä syntymästä nykyhetkeen käydään läpi.

– Saamme kaikki ihmisen elämänkaarta koskevat tiedot, synnytyskertomuksesta ja neuvolapapereista lähtien. Siinä tutkitaan muun muassa kouluterveydenhuollon merkinnät, sosiaalipuolen paperit, suoritetut tutkinnot, koulumenestys, eläkekertymä, mahdolliset aiemmat rikokset, Lauerma luettelee.

Tämän lisäksi tutkijoilla on käytössään poliisin esitutkintamateriaali.

– Kaikesta tästä muodostuu kokonaisuus. Jos tutkittavan kertoman ja muiden tietolähteiden välillä on ristiriita, selvitetään syytä, miksi ristiriita on olemassa. Jossain vaiheessa ristiriidasta kysytään myös tutkittavalta itseltään.

Lue myös: MTV rikospaikalla: Tämä Ullanlinnan henkirikoksesta nyt tiedetään – naapurin ilmoituksen jälkeen poliisi teki nopeasti johtopäätökset

Psykologisista testeistä huolehtivat psykologit eivätkä edes lääkärit tunne niitä. Ullanlinnan murhaepäilty on ammatiltaan psykiatrian erikoislääkäri, mutta hän ei ole oikeuspsykiatri.

– Tulkintakaaviot tietyistä testeistä ovat sellaiset, että niitä ei tunne, vaikka olisi oikeuspsykiatri.

Laboratoriotestit puolestaan osoittavat tiettyjä psyykeen vaikuttavia somaattisia sairauksia ja henkilön lääkkeiden käytön. Lisäksi ihmisen anatomia tutkitaan.

– Mielentilatutkimus ei koskaan perustu siihen, että tutkittava sanoo jotain. Jos henkilön suorituskyky ja toiminnan määrätietoisuus ja oveluus viittaa muuhun kuin psykoottiseen hajanaisuuteen, sitä ei oteta alentavana tekijänä huomioon, Lauerma kertoo.

Lue myös: Poliisi kävi Ullanlinnan henkirikosasunnossa perjantaina ja tapasi epäillyn miehen: "Mitään ihmeellistä ei käynyt ilmi"

Erittäin vaikeaa teeskennellä

Lauerman mukaan tutkittavan on käytännössä lähes mahdotonta teeskennellä mielentilatutkimuksessa.

– Ne ovat usein satuja, jos joku väittää, että on teeskennellyt mielentilatutkimuksessa. Nämä henkilöt ovat yleensä linnassa alentuneesti syyntakeisina. He kenties mielellään selittävät asiaa sillä, että he olivat muka ovelia mielentilatutkimuksessa ja siksi saivat sellaiset paperit.

Yleisesti kukaan ei halua saada "hullun" papereita, eli että hänet todetaan syyntakeettomaksi ja passitetaan tahdonvastaiseen hoitoon vankilan sijasta.

– Psykoottisuuden teeskenteleminen ei ole sellaista, mihin tutkittavat yleensä tähtää. He eivät yleensä halua sellaista seuraamusta, jossa kesto on ennalta tuntematon ja jossa päätyy valtion psykiatriseen sairaalaan. Seura saattaisi olla henkisesti raskasta, jos siellä olisi terveenä, koska muu väki on kroonisesti psyykkisesti sairaita ja vieläpä väkivaltaisia rikoksia tehneitä.

Lue myös: Nämä asiat tekevät Ullanlinnan epäillystä murhasta poikkeuksellisen – kokeneet poliisit listaavat syyt

"Hullun" esittäminen on harvinaista, mutta toisinaan tutkittava yrittää peitellä psykiatrisia oireitaan.

– Mielentilatutkimuksessa ihminen on 24/7 tarkkailun alaisena. Hänen kaikkea käyttäytymistään seurataan ja tarkkaillaan päivin ja öin ja prosessin aikana. Siitä on helppo nähdä, onko hänen käyttäytymisensä eri tilanteissa uskottavasti linjassa jonkun olettaman kanssa.

– Vaikka tutkittava olisi psykiatri, se ei tee huijaamisesta helpompaa. Huijaaminen on myös aikamoinen riski, jos todettaisiinkin syyntakeettomaksi.

Lauerma uskoo, että mielentilatutkimukseen päätyvä psykiatrian ammattilainen ymmärtää, että tutkimuksessa on turha teeskennellä.

– On henkisesti hyvin raskasta jollain tavalla johdonmukaisesti esittää sairaan ihmisen roolia kaksi kuukautta 24/7 poikkeamatta siitä millään lailla. Alkeellisia yrityksiä joskus nähdään, mutta ne kyllä osataan tunnistaa.

Lue myös: Ullanlinnan taposta epäillyn miehen lääkärin työtä rajoitettiin: Ilmoituksen mukaan miehen epäiltiin vaarantavan potilasturvallisuutta

Diagnosoinnit lähes poikkeuksetta oikeita

Suomessa on tehty viimeisten 40 vuoden aikana noin 5000 mielentilatutkimusta. Lauerman mukaan psykoosin diagnosointikynnys mielentilatutkimuksissa on hyvin korkealla.

– Psykoosia ei diagnosoida kovin helposti. Siksi vankilaan päätyy jonkin verran ihmisiä, jotka kenties olisivat tarvinneet toisen ratkaisun, ja heidän olisi pitänyt päätyä kuntouttavaan hoitoon. Jos tällaisia ihmisiä ei pystytä riittävästi auttamaan vankilassa, heidät voidaan jälkikäteen toimittaa sairaalaan kuntouttavaan hoitoon.

Mielentilatutkimuksissa ollaan erityisen varovaisia sen suhteen, että joku päätyisi oikeudettomasti sairaalaan, "ihmeparanisi" muutamassa kuukaudessa ja vapautuisi.

– Jos systeemi vuotaisi niin päin, että annettaisiin väärin perustein syyntakeettomuusarvioita, sairaaloista vapautuisi syyntakeettomia, mutta todellisuudessa näin ei käy.

– Yhden kerran 40 vuoden aikana on käynyt niin, että syyntakeeton ei ollutkaan syyntakeeton, vaan toistuneet huumepsykoosit oli tulkittu skitsofreniaksi, Lauerma kertoo.

Ei sisäpiiriongelmaa

Ullanlinnan murhaepäilty tuntee ammattinsa takia paljon psykiatrian ammattilaisia, mutta Lauerman mukaan tämäkään ei aiheuta ongelmaa mielentilatutkimuksen tekemiselle.

Murhasta epäilty mies on toiminut lähinnä yksityisenä psykiatrina.

– Valtion laitoksissa, joissa mielentilatutkimukset tehdään, lääkärit ja muu henkilökunta eivät ole olleet tekemisissä tämän tutkittavan psykiatrin kanssa. Mitään sisäpiiriongelmaa ei ole, Lauerma sanoo.

Lue myös: Rikostoimittajat: Ullanlinnan tapon tutkinnassa poikkeuksellinen tilanne – "Voisiko epäilty jollain tavalla feikata?"

Tapausta tutkittiin aiemmin tappona. Rikospaikan Murharyhmä ruoti Ullanlinnan epäillyn nimikkeen vaihtumista murhaksi. Katso asiantuntijoiden arviot tapauksesta yltä.