MTV vieraili Niuvanniemen sairaalassa: Näin syyntakeettomia surmaajia hoidetaan – eristystä, sosiaalisten taitojen hiomista ja arjen opettelua

11:32
Tiihosen koko haastattelun voi katsoa videolta. Videolla kerrotaan muun muassa, kuinka yleisiä väkivaltaiset paot Niuvanniemessä ovat. Videolla myös esitellään Niuvanniemen sairaalan tiloja.

Kuopion Niuvanniemen sairaalassa hoidetaan noin sataa ihmistä, jotka ovat tehneet henkirikoksen, mutta joita ei kuitenkaan ole teon johdosta passitettu vankilaan. Sairaalan johtava lääkäri kertoi MTV3:n Rikospaikassa, millaista hoitoa sairaalassa tarjotaan.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin 22. marraskuuta vuonna 2018. Julkaisemme artikkelin uudelleen Niuvanniemen sairaalasta perjantaina paenneen henkilön takia.

Marraskuussa 2018 uutisoitiin, että Tampereen Tesoman taposta tuomittu vuonna 1994 syntynyt mies on passitettu vankilan sijasta tahdosta riippumattomaan hoitoon Kuopion Niuvanniemen sairaalaan.

Mies jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, sillä hänet katsottiin syyntakeettomaksi. Oikeuden mukaan mies ei ymmärtänyt tekonsa merkitystä. Mies oli itse kertonut kärsineensä tapahtuma-aikaan harhoista ja arveli olleensa psykoosissa.

MTV3:n Rikospaikka haastatteli Niuvanniemen sairaalan johtavaa lääkäriä Eila Tiihosta. Tiihonen kertoi, miten tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita sairaalassa hoidetaan.

Ensin haetaan keskusteluyhteys

Niuvanniemessä on tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita noin 300. Heistä noin 100 on tehnyt henkirikoksen.

Vakavista mielenterveysongelmista kärsivät potilaat viettävät laitoksessa keskimäärin 7 tai 8 vuotta. Joidenkin hoitosuhde saattaa olla jopa vuosikymmenien mittainen.

Johtava lääkäri Eila Tiihonen kertoi Rikospaikassa, että hoidon ensimmäisenä askeleena on keskusteluyhteyden saaminen potilaaseen.

– Monesti psykoosipotilaan kohdalla tarvitaan ensin esimerkiksi lääkehoito, että päästään järkevästi edes keskusteluyhteyteen. Ei aina, mutta monta kertaa tilanne on sellainen, että potilas saattaa olla hajanainen ja heikosti ymmärrettävä kommunikoinnissaan. Taikka sitten epäluuloinen tai harhaluuloinen.

Sitomista käytetään harvoin

Hoidon alkuvaiheessa potilaita pidetään Tiihosen mukaan eristyksissä muista potilaista.

– Emme tunne potilasta, tiedä mitä hän tekee tai mihin hän saattaisi lähteä, jos olisi kovin suurta avoimuutta alkuun. Mielenterveyslaki sallii eristyksen tai sitomisen. Eristäminen on sitä, että eristetään muista omaan huoneeseen.

– Muiden kimppuun käyminen on tavallinen syy sille, ettei (potilasta) voida pitää toisten kanssa yhdessä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen odottelisi eristyshuoneessa yksinään kuukausitolkulla.

Sitomista käytetään Tiihosen mukaan vain harvoin. Siihen turvaudutaan lähinnä silloin, kun potilas on itsetuhoinen.

– Jos ihminen syöksyy pää edellä jokaisesta ikkunasta, jonka hän näkee, on hirmu vaikea pidellä (potilasta) niin luotettavalla tavalla.

Terapiaa, sosiaalisten taitojen hiomista ja ruoanlaittoa

Kun yhteys potilaaseen saadaan, alkaa terapia.

– On psykoterapioita, psykoterapeuttisesti värittyneitä hoitosuhteita, toimintaterapiaa, työterapiaa ja ryhmämuotoisia hoitoja, joissa on tavoitteena lisätä potilaan tietoisuutta sairaudestaan sekä sitä, että hän itse oppisi, milloin täytyy mennä lääkärin tai hoitajan luokse sanomaan, että tarvitsee enemmän apua.

Hoidon edetessä hiotaan myös potilaan sosiaalisia taitoja.

– Potilailla on hyvin paljon sitä, että ollaan heikoista olosuhteista ja huonoista lähtökohdista. On hyvin nuorena alkanutta päihteiden käyttöä ja koulut ovat saattaneet jäädä kesken. Sosiaaliset valmiudet ovat hyvin monella alueella heikot.

– Toimeen tuleminen ja sosiaalinen käyttäytyminen – että mentäisiinkin juttelemaan eikä lyömään – sen tapaisista asioista lähdetään sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa.

Kun hoidossa ollaan edistytty niin, että potilaan siirtämistä avohoitoon voidaan suunnitella, opetellaan esimerkiksi ruoanlaittoa ja muita arkisia taitoja.

"Elinikäinen sairaus"

Tiihosen mukaan Niuvanniemestä siirtyy eteenpäin muihin hoitopaikkoihin noin 40-50 potilasta vuosittain.

Monelle pitkästä hoitojaksosta Niuvanniemessä on Tiihosen mukaan ollut hyötyä.

– Sekä potilailta että heidän läheisiltään on kuultu, että tämä pitkä sairaalahoito on saattanut olla tavallaan alku, jota ei tarjottu aiemmin. Eli jos olisi nuorempana hoidettu, eikä aina heitetty pois hoitojärjestelmästä, olisi ennuste saattanut olla toisenlainen ja ehkä rikoskin (jäädä) tekemättä.

Kaikki mielenterveysongelmista kärsivät eivät kuitenkaan toivu koskaan.

– Siihen pitää sopeutua, että se on yleensä elinikäinen sairaus.

Artikkelissa ja Rikospaikka-ohjelmassa haastateltu johtava lääkäri on sittemmin jäänyt eläkkeelle virastaan.

Rikospaikka alkaa tällä viikolla uusin jaksoin. Ensimmäinen jakso nähdään MTV3-kanavalla keskiviikkona kello 22.35.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja