Suomessa tehdään vuosittain noin sata mielentilatutkimusta.
Usein vakavien rikosjuttujen oikeuskäsittelyjen yhteydessä mainitaan, että syytetty määrättiin mielentilatutkimukseen. Miksi sellainen tehdään, mitä siellä tapahtuu ja mikä sen merkitys on oikeudenkäynnissä tai rikoksesta tuomion saaneen elämässä oikeudenkäynnin jälkeen?
Rikoksesta syytetty voidaan määrätä mielentilatutkimukseen vain oikeuden päätöksellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) osoittaa rikoksesta syytetylle paikan, jossa mielentilatutkimus tehdään. Mielentilatutkimuksessa oleva henkilö voidaan pitää mielenterveyslain perusteella sairaalassa tahdostaan riippumatta.
Oikeus määrää mielentilatutkimuksen
Suomessa mielentilatutkimuksia tehdään Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaalassa. Vuosittain Suomessa tehdään noin sata mielentilatutkimusta.
– Mielentilatutkimus määrätään tuomioistuimen toimesta sellaisessa tilanteessa, jossa tuomioistuin on ajatellut, että henkilön rikoksen taustalla saattaa olla joku mielenterveyden häiriö. Tällöin tuomioistuimella tärkeää saada tietoonsa, onko mahdollisesti kyseinen mielenterveyshäiriö ollut sitä luokkaa, että voisiko se jopa vaikuttaa henkilön syyntakeisuuden asteeseen, kertoo Niuvanniemen sairaalan johtava lääkäri Allan Seppänen Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Suomen perusteellisin tutkimus
Noin kaksi kuukautta kestävä mielentilatutkimus on perusteellisin tutkimus, mitä Suomessa voidaan ihmisestä tehdä. Tutkimukseen kuuluu laajat psykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja hoitajan tekemät haastattelut.
– Se tehdään osasto-olosuhteissa, jolloin saadaan paljon informaatiota ihan havainnoimalla henkilön käyttäytymistä. Sen lisäksi saadaan paljon tietoa erilaisilta viranomaisilta, esimerkiksi terveydenhuollon toimijoilta, sosiaaliviranomaisilta ja puolustusvoimilta, toteaa Seppänen.
Lue myös: Tällaista on valtion mielisairaalassa – MTV haastatteli kahta syyntakeettomana henkirikoksen tehnyttä potilasta
Tyypillisimmin mielentilatutkimuksia määrätään henkilöille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin henkirikoksiin. Voisivatko tällaiset henkilöt antaa myös itsestään valheellisia kuvia tutkimuksissa?