Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin tällä viikolla Arabianrannan lapsisurmaa, jossa 37-vuotiasta miestä syytetään 7-vuotiaan siskonpoikansa murhasta. Mies myöntää teon tappona. Oikeus antaa jutussa tuomionsa myöhemmin.
Oikeudenkäynnissä käsiteltiin miehelle tehtyä mielentilatutkimusta, jonka mukaan syytetty eno oli teon tehdessään syyntakeeton eli hän on tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa.
Oikeus päättää aikanaan, syyllistyikö mies murhaan vai tappoon, mutta syyntakeettomana häntä ei tuomita rangaistukseen, vaan todennäköisesti hänet määrätään psykiatriseen sairaalahoitoon.
Lue myös: Arabianrannan murhasta syytetty eno oli teon tehdessään syyntakeeton – puukotti 7-vuotiaan siskonpoikansa kuoliaaksi, mies myöntää teon tappona
Tiukasti kuntouttavassa hoidossa
Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin, psykiatri Hannu Lauerman mukaan ihmiset ymmärtävät jo melko yleisesti sen, että syyntakeettomuus ja tuomitsematta jättäminen ei tarkoita sitä, että ihminen jäisi vaille seuraamusta rikoksestaan.
– Jos toteamme jonkun syyntakeettomaksi, niin se ei merkitse suinkaan seurauksettomuutta. Siitä voi seurata se, että asianomainen on tiukasti kuntouttavassa hoidossa muurin takana Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalassa jopa loppuikänsä, Lauerma sanoo.
– Eli fantasia siitä, että oikeuspsykiatrinen arvio johtaisi jonkinlaiseen asian ohittamiseen, ei pidä paikkaansa ja suuri yleisö jo aika hyvin tietää tämän.
Seuraamus voi olla rankempi kuin vankila
Lauerman mukaan välillä ihmiset hämääntyvät luulemaan, että syyntakeettomaksi todetut pääsevät ikään kuin pälkähästä rikoksensa kanssa. Näin ei kuitenkaan ole.
– Aina on muistettava, että tällaisissa tapauksissa, kun henkilö todetaan syyntakeettomaksi, seuraamus saattaa olla tosiasiassa rankempi ja pitkäkestoisempi kuin vankilatuomio olisi.
Lauerman mukaan ilmaisu "jätetään rangaistukseen tuomitsematta" on harhaanjohtava.
– Tässä myös median otsikot johtavat kansalaisia harhaan, mutta toisaalta valistustoiminta on jo ymmärretty aika pitkälle.
Juttu jatkuu artikkelin jälkeen.
Harvoin vihanilmaisuja
Lauerma työskentelee itse vakavien rikoksentekijöiden kanssa, sillä hänellä on heitä sekä potilainaan että tutkittavinaan mielentilatutkimuksia tehtäessä. Psykiatrin mukaan yleensä yhteistyö potilaiden ja tutkittavien kanssa sujuu hyvin.
– Heidän taholtaan tulevat vihanilmaisut ovat äärimmäisen harvinaisia. Potilaat ymmärtävät ainakin akuutista psykoosista tai sekavuustilasta toettuaan oikein hyvin sen, että heitä on autettu.
– Arvioitavatkin ymmärtävät, että mielentila-arvioinnin lisäksi toinen tehtävämme on yrittää yhdessä heidän kanssaan löytää keinoja, miten vältetään se, että tutkittava istuu toiset 14 vuotta vankilassa. Useimmat ovat hyvin motivoituneita siihen, Lauerma sanoo.
Alhainen verensokeri voi laukaista vihantunteen
Lauerma osallistui keskiviikkona Porin SuomiAreenassa Vihatuimmat suomalaiset-keskusteluun.
Psykiatrin mukaan aggressio on hyvin syvällä ihmisen luonnossa. Hänen mukaansa vihantunteen tai käyttäytymisen voi laukaista sekin, että ihmisen verensokeri on matalalla.
– Tyypillinen suomalainen henkirikos on tehty humalassa matalin verensokerein sekavassa tilassa. Osa ihmisistä on poikkeuksellisen aggressioherkkiä humalassa.
Lauerma on huomannut työssään myös sen, että ulkomaalaisten rikoksentekijöiden teoista nousee herkemmin kohuja kuin suomalaisten tekijöiden.
– Ulkomaalaisten tekemät rikokset saavat yleensä osakseen enemmän mediahuomiota ja varsinkin enemmän sosiaalisen median huomiota kuin klassinen suomalainen henkirikos.