Venäjän tavoitteena on muuttaa kylmän sodan päättymisen jälkeen luotuja pelisääntöjä.
Pahenevan sotilaallisen konfliktin uhka Ukrainan rajalla on Venäjälle keino päästä neuvottelupöytään Yhdysvaltain kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
– Usein tällaisessa vaiheessa heitetään maksimaalinen vaade ja sitä tehostetaan konkreettisella sodan uhalla. Halutaan päästä tästä asiasta neuvottelemaan ja samalla eskaloidaan konfliktia, eli tuotetaan painetta lännelle neuvotella, Aaltola sanoo.
Keskiviikkona Kremlissä pitämässään puheessa Venäjän presidentti Vladimir Putin muun muassa linjasi vaateensa siitä, että Naton laajeneminen itään on pysäytettävä.
– Siinä oli yksiselitteinen turvavaade, että Nato ei saa enää laajentua. Tämä koskee erityisesti Ukrainaa, mutta myös Suomea ja Valko-Venäjää, jotka ovat ainoat Venäjän läntiset naapurit, jotka eivät kuulu Natoon. Välillisesti tämä koskee myös Ruotsia, sillä sehän olisi myös laajentumista itään jos puhutaan Ruotsin Nato-jäsenyydestä.
Venäjä haluaa äänensä kuuluviin
Putinin puhe oli Aaltolan mukaan suurvaltakeskeinen, ja Yhdysvallat ja sen liittolaiset nähtiin selkeästi Venäjän vastinparina. Euroopan unionia tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjiä ei mainittu kertaakaan.
Aaltolan mukaan Venäjällä on halu saada äänensä ja intressinsä suurvaltana kuuluviin ja pyrkimys etupiirien luomiseen. Yhdysvaltojen kansainvälisen roolin suuntautuminen Kiinaan onkin kenties Venäjän näkökulmasta tarjonnut mahdollisuuden muuttaa Euroopassa kylmän sodan jälkeen vallinnutta järjestelmää, jossa jokainen maa saa itse päättää liittolaisuussuhteensa.