Uutisaamussa haastatellut asiantuntijat maalaavat synkkää kuvaa Yhdysvaltain ja Venäjän väleistä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden olivat eilen videoneuvottelussa. Valkoisen talon mukaan Biden esitti keskustelussa huolensa Venäjän toimista Ukrainan rajalla.
ETYJ:n kunniapuheenjohtajana toimiva Ilkka Kanerva huomauttaa, ettei puhelukeskustelun sisältöä tiedetä. Hän kuitenkin maalaa kokonaisuudessaan tilanteesta synkkää kuvaa julkisen keskustelun ja retoriikan perusteella.
– Paineet ovat kovat, jopa sillä tavalla, että tässä on myös jopa katastrofin aineksia. Se pistää vakavaksi. Jos puheet ja retoriikka pitäisikin paikkaansa tällä kertaa kansainvälisen diplomatian välineenä, sitten oltaisiin vakavan äärellä ja kuilun partaalla, Kanerva sanoo Uutisaamussa.
Keskusteluyhteys tärkeää
Ulkopoliittinen instituutti tutkija Maria Annala korostaa keskusteluyhteyden tärkeyttä, jonka puhelu osoitti. Keskustelun myös vakuuteltiin käydyn hyvässä hengessä.
– Jos asiat eivät menneet eteenpäin, ne eivät ainakaan menneet pahempaankaan (suuntaan). Jonkinlainen keskustelukanava on olemassa, Annala toteaa.
Asiantuntijoiden mukaan Putinille puhelu oli tärkeä, sillä se tuo kahden suurvallan johtajat ikään kuin samalle viivalle maailmanpolitiikassa.
– Venäjä hakee suurvalta-asemaa, jossa nämä kaksi herraa ikään kuin keskustelevat tasavertaisesti asiasta. Se palvelee Putinin valtapoliittisia pyrkimyksiä, Kanerva sanoo.
– Miksi Biden suostuu siihen? Hänen on kyettävä vastaamaan siihen, mitä toinen kaveri (Putin) tekee toisella mantereella, jossa Yhdysvaltojen läsnäolo on mitä konkreettisinta.
Annalan mukaan keskustelu ei muuta Yhdysvaltojen kumppaneiden näkemyksiä maan asemasta, mutta Putinille se voi tuoda pönkitystä kotimaassa.
Lue myös: Bidenin ja Putinin videoneuvottelu on päättynyt – tätä Venäjä ilmoittaa vaativansa
Sodan uhka ilmassa?
Jännittyneet tunnelmat kahden maan välillä kiteytyvät Ukrainan ja Venäjän väliseen kriisiin rajalla. Täysmittainen sota on epätodennäköinen, mutta ei mahdoton, Uutisaamun keskustelussa mietittiin.
– Täysmittainen sota vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä. Siinä Venäjä joutuisi erittäin vaikeaan tilanteeseen, eikä vain sotilaallisesti vaan myöskin poliittisesti ja taloudellisesti, Kanerva sanoo.
– Se järkyttäisi koko Euroopan turvallisuusjärjestelmän perusteet aivan dramaattisella tavalla.
Annala nostaa esimerkkinä Donald Trumpin valinnan presidentiksi. Sitä pidettiin epätodennäköisenä, mutta hän voittikin vaalit. Täten epätodennäköinen ja mahdoton eivät ole sama asia.
– Vaikka länsi pitää Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä, Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset eivät ole pitäneet sitä mahdottomana, Annala sanoo.
– Se on ihan todellinen pelote.
Taustalla Venäjän politiikkaan Ukrainan suhteen on Venäjän etupiiriajattelu, sanoo Kanerva. Venäjä katsoo Ukrainan omaksi etupiirikseen.
– He katsovat, että Ukraina on äiti-Venäjää, joka antaa luonnollista oikeutta pitää siellä jonkinlaista ilmaherruutta.
Miten tilanteessa voitaisiin toimia?
Kanerva ehdottaa Minskin rauhansopimuksen soveltamista tilanteeseen. Ongelmana on kuitenkin Saksan vauvahallitus ja Ranskan lähestyvät vaalit, sillä molemmat maat ovat sopimuksen merkittäviä osapuolia.
Muita suuria globaaleja kysymyksiä voitaisiin ratkoa yhteisen pöydän ääressä. Kanerva viittaakin Sauli Niinistön visioimaan huippukokoukseen Helsingissä vuonna 2025.
– Pitäisi tietysti lähteä siitä, että meillä on foorumi – tai ainakin yrityksiä siihen suuntaan, mitä presidenttimme on ehdottanut – että saataisiin eri intressit samassa pöydässä aukaistua ja löydettäisiin edes pienemmätkin yhteiset nimittäjät, joilla lähdettäisiin liikkeelle.