Ukrainan sota on tulehduttanut Suomessa asuvien venäjänkielisten ja Venäjällä asuvien sukulaisten välejä. Tilanne voi johtaa pahimmillaan perheriitoihin.
Suomessa asuvat venäjänkieliset suhtautuvat Ukrainan sotaan usein vastakkaisella tavalla kuin heidän sukulaisensa, arvioi Itä-Suomen yliopiston Venäjän ja rajatieteen professori Olga Davydova-Minguet.
Sodasta ei voida usein puhua ollenkaan Venäjällä asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa. Asian puheeksi ottaminen voisi johtaa suuriin erimielisyyksiin perheenjäsenten kesken.
– Nyt kun soitellaan kotiin, puhutaan mieluummin perunan istutuksesta, vaikka Ukrainan sota on koko ajan läsnä. Halutaan välttää poliittisia aiheita loppuun asti, Davydova-Minguet sanoo.
6:44
– Monet Suomessa asuvat venäjänkieliset kokevat tilanteen traagisena ja lamauttavana.
Davydova-Minguet on kuullut Suomessa asuvilta venäläisiltä, että he haluaisivat käydä Venäjällä, mutta eivät voi tehdä sitä moraalisista syistä.
– He kokevat, että eivät voi käydä sellaisessa paikassa, jossa ihmiset tukevat sotaa.
Jos Venäjällä käydään, saattavat sukulaiset Davydova-Minguetin mukaan esimerkiksi laittaa televisionsa kiinni siksi aikaa, kun Suomesta tullut sukulainen tulee kylään.
Media pyrkii luomaan epävarmuutta ja vastakkainasettelua
Venäjän valtio pyrkii vaikuttamaan Davydova-Minguetin mukaan kansalaisten mielipiteisiin Ukrainan sodasta esimerkiksi median avulla.
Yksi tavoitteista on luoda epävarmuutta ja epätietoisuutta Ukrainan sodasta.
– Sodasta näytetään valtavasti kuvamateriaalia ja aineistoa Venäjän televisiossa. Samalla luodaan katsojille tunne, että kyse on monimutkaisesta konfliktista, johon on monia selityksiä, Davydova-Minguet sanoo.
– Katsojille tulee tunne, että tilanteesta on mahdotonta saada täyttä selvyyttä ja totuutta. Syntyy epävarmuutta.
6:27
Venäjän valtionmedian tarkoituksena on luoda myös mielikuvia Venäjän ja lännen välisestä vastakkainasettelusta. Ukraina on tässä narratiivissa vain välikappale, jonka kautta länsi pyrkii hyökkäämään Venäjää vastaan.
Tavoitteena on myös mustamaalata Ukrainan valtion johtoa. Heistä käytetään esimerkiksi termejä "Vallankaappaajat" tai "Juntta".
– Ukrainan johto kuvataan pahana, vaikka kansa olisi hyvä. Myös tällä yritetään oikeuttaa sotaa, Davydova-Minguet sanoo.
Venäjän valtion televisiota seuraa etenkin ikäihmiset
Myös Suomessa asuvat venäjänkieliset seuraavat Venäjän valtion medioita.
Davydova-Minguet teki tutkimuksen Suomessa asuvien venäjänkielisten mediankäytöstä valtioneuvostolle vuonna 2016. Sen mukaan esimerkiksi valtion hallitsemaa televisiota seurattiin paljon ikääntyneiden ja keski-ikäisten keskuudessa.
– Televisio on usein auki taustalla rutiininomaisesti. Se on tavallaan elämäntapaa ja tottumuksia, Davydova-Minguet sanoo.
Tällainen tapa katsoa valtion televisiota ei ollut yhtä tyypillistä nuorten keskuudessa.
Professori muistuttaa, että Venäjän mediakenttä oli hyvin erilainen vuonna 2016, kun tutkimus tehtiin. Tuolloin venäläisten oli helpompi päästä käsiksi valtion ulkopuolisiin medioihin.
– Nyt tilanne on muuttunut, kun riippumattomia medioita rajoitetaan enemmän.
Useat Venäjän valtiosta riippumattomat mediat, kuten Novaja Gazeta ja radiokanava Eho Moskvy, ovat joutuneet lopettamaan toimintansa Venäjällä Ukrainan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Lue myös: Venäjän valtio on kääntänyt rajoittavan katseensa suomalaismedioihin
Venäjänkielistä mediaa tulisi kehittää Suomessa
Suomessa asuvat venäjänkieliset olisi Davydova-Minguetin mukaan hyvä saada irti Venäjän johdon hallitseman median vaikutusvallasta.
Suomessa pitäisi kehittää professorin mielestä venäjänkielisille suunnattua mediaa. Hän peräänkuuluttaa etenkin julkisen median merkitystä, kuten venäjänkielistä Yleä.
7:39
– Olisi tärkeä luoda lisää venäjänkielisten toimittajien tekemiä juttuja, jotka käsittelevät Suomessa asuvia venäjänkielisiä. Silloin ihmiset samaistuisivat sekä toimittajiin että juttujen aiheisiin, Davydova-Minguet sanoo.
Venäjä on jo estänyt pääsyn Ylen suomen-, ruotsin-, venäjän- ja englanninkielisten uutisten sivustoille maassa.
Venäjänkielisen median kehittäminen saisi Suomessa asuvat venäjänkieliset paremmin osallisiksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja julkisiin keskusteluihin, Davydova-Minguet arvioi.