Unionin ovia kolkuttelevat Länsi-Balkanin maat ovat osoittaneet turhautumistaan EU:n tahmeaan laajentumispolitiikkaan.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan näyttää hyvin selvältä, että Ukrainalle ja Moldovalle myönnetään EU:n ehdokasmaan asema. EU-maiden johtajat päättävät asiasta torstaina alkaneessa huippukokouksessaan Brysselissä.
Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti maahan helmikuun lopussa. Moldova seurasi hakemuksellaan Ukrainan vanavedessä, ja EU-komissio on suositellut ehdokasstatuksen myöntämistä maille.
– Todella toivon ja odotan sitä, että asiassa päästään eteenpäin, Marin sanoi ennen huippukokouksen alkua.
Marin arvioi EU:n olevan myös rakenteellisesti valmis laajentumaan.
Julkisissa keskusteluissa EU:n laajentumispolitiikasta nostetaan välillä esiin kritiikkinä, että liian nopea laajentuminen voi johtaa hankaluuksiin päätöksenteossa silloin, kun EU-maiden on tehtävä päätöksiä yksimielisesti.
Toisaalta EU:n jäseneksi liittyminen on vuosien prosessi, ja Ukrainalla on demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä yhä paljon tehtävää.
Moldovan ja Ukrainan kanssa EU-jäsenyyttä hakevan Georgian edessä on vielä pidempi polku jäseneksi, sillä komissio ehdottaa Georgialle vasta näkymää EU-jäsenyyteen.
Lue myös: Ukrainan pääsyn EU:n hakijamaaksi odotetaan nytkähtävän eteenpäin loppuviikon aikana
Länsi-Balkan yhä umpisolmussa
Varsinaisen huippukokouksen lisäksi Brysselissä oli torstaina aamulla myös Länsi-Balkanin maiden kanssa järjestetty kokous.
EU:hun haluavat Länsi-Balkanin maat ovat osoittaneet turhautumistaan heidän kanssaan järjestettyyn kokoukseen Brysselissä jo pitkin matkaa. Esimerkiksi Pohjois-Makedonia on odottanut jäsenyysneuvottelujaan pitkään, mutta Bulgaria on tukkinut tien.
Suuria nytkähdyksiä asian suhteen ei ole tapahtumassa tälläkään kertaa, koska Bulgarian poliittinen tilanne on sekava ja hallitus kaatui keskiviikkona luottamusäänestyksessä.
Marin kuvailee Bulgarian tilannetta hyvin vaikeaksi hallituskriisin vuoksi.
– Keskustelin myös Bulgarian pääministerin (Kiril Petkovin) kanssa tänään tuosta tilanteesta. Hän sinänsä on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vihdoin ja viimein tuo solmu aukeaisi Pohjois-Makedonian ja Bulgarian osalta, Marin sanoi.
Lue myös: Marin vierailee tänään Kroatiassa, jonka presidentti on puhunut outoja Suomen Nato-jäsenyydestä – tästä on kyse
Turhautumista toteutumattomiin lupauksiin
Tilanne on näkynyt turhautumisena Länsi-Balkanin maiden ulostuloissa.
Serbia, Albania ja Pohjois-Makedonia harkitsivat jopa Brysselin kokouksen boikotointia, mutta päättivät lopulta saapua paikalle.
Albanian pääministeri Edi Rama tviittasi torstaina iltapäivällä yhteiskuvan kanssa tekstin, jossa hän kertoi ihmisten, sanojen ja kuvien olevan kivoja.
– Mutta kuvitelkaa, kuinka paljon kivempaa olisi, jos kivat lupaukset toteutettaisiin kivasti, hän kirjoitti.
Marin sanoo Suomen olleen hyvin johdonmukainen linjassaan Länsi-Balkanin maiden suhteen.
– Me tuemme EU:n laajentumista. Pidämme totta kai kiinni kriteereistä: korruptiota pitää kitkeä, oikeusvaltiokehityksen pitää päästä eteenpäin. Arvoyhteisö kun olemme niin näiden arvojen mukaisesti pitää toimia.
Marinin mukaan EU:n on kuitenkin tehtävä oma osansa ja varmistettava laajentumispolitiikan uskottavuus: silloin on edettävä neuvotteluissa, kun ehdokasmaa täyttää kriteerit.
Lue myös: Suomi tukee Ukrainan ja Moldovan pääsyä EU:n hakijamaaksi – Eurooppaministeri Tuppuraisen mukaan huippukokoukselta syytä olettaa tukea
Venäjä käyttää kaasua kiristysruuvina
Varsinaisessa huippukokouksessa monet keskustelunaiheet koskevat joko suoraan tai epäsuorasti Venäjää. Yksi näistä seikoista on ruokakriisi, jota Ukrainaan jumittunut vilja pahentaa.
Niin ikään keskustelussa odotetaan nousevan esille Venäjän mahdollisen pelailun kaasutoimituksilla. Venäjä esimerkiksi katkaisi kaasutoimitukset Suomeen toukokuussa, ja BBC:n mukaan useat Euroopan maat ovat kertoneet saaneensa Venäjältä odotettua vähemmän kaasua viime viikkoina.
Marin muistuttaa Suomen energiapaletin olevan monipuolinen, eikä Suomi ole välittömässä pulassa, vaikka tilanne aiheuttaa vaikeuksia.
– On todella mahdollista ja itse asiassa näyttäisi jopa todennäköiseltä, että Venäjä tulee käyttämään energiaa kiristysruuvina useita jäsenmaita kohtaan. Sen vuoksi Suomi on peräänkuuluttanut sitä, että meidän pitää itse oma-aloitteisesti pyrkiä venäläisestä fossiilienergiasta eroon niin pian kuin mahdollista.
– Ei pidä antautua tälle Venäjän toiminnalle.
Marin korosti, että Ukrainan jälleenrakentamisessa Venäjältä on vaadittava vastuunkantoa.
– On hyvä, että komissio selvittää, millä tavalla näitä Venäjältä jäädytettyjä varoja voisi esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennuksessa käyttää.
Kaliningradin kuljetuksista kiistaa
Venäjä on myös uhitellut Liettuaa Kaliningradin takia. Kaliningrad on Liettuan ja Puolan välissä sijaitseva Venäjän alue Itämeren rannikolla.
Venäjä on vaatinut Liettuaa poistamaan Kaliningradiin meneville rautatiekuljetuksille asetetut rajoitukset. Viimeksi tiistaina Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Nikolai Patrushev uhkasi Venäjän vastaavan toimenpiteillä, joilla on negatiivinen vaikutus Liettuan väestöön.
Marinin mukaan on mahdotonta sanoa, tuoko huippukokous jonkunlaista edistystä Liettuan tilanteeseen. Marinin mukaan Venäjää kohtaan on vedettävä tiukkaa linjaa.
– Meidän pitää asettaa vahvempia sanktioita Venäjää kohtaan, meidän pitää tukea Ukrainaa, meidän pitää olla hyvin systemaattisia ja johdonmukaisia tämän tilanteen edessä, Marin sanoi.
5:08