Suomi on tukemassa EU-komission ehdotusta Ukrainan ja Moldovan pääsystä EU:n hakijamaiksi. Asiaa käsitellään huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa tällä viikolla.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Eurooppa-neuvoston on syytä olettaa antavan tukensa asialle.
Tuppurainen on myös aiemmin julkisuudessa ennakoinut Suomen kannattavan komission ehdotusta, joten asia näyttäisi myös tämän päivän viestin perusteella etenevän huippukokouksessa käsikirjoituksen mukaan.
Tuppurainen korosti, että kyse on jokaisen maan kohdalla yksilöllisistä prosesseista, jotka kuitenkin joka tapauksessa vievät vuosia. Uudistustarpeet liittyvät demokratian toimivuuteen, oikeusvaltioon ja korruption vastaisiin toimiin.
– Tämä laajentuminen luonnollisesti perustuu kriteereihin, ja Suomikin korostaa sitä, että mitään oikotietä EU-jäseneksi ei ole, hän sanoi.
Lisäksi komissio ehdottaa Georgialle niin sanottua "EU-jäsenyysperspektiiviä", joka viestii vielä pidemmästä polusta EU:n jäseneksi.
Tuppurainen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa eurooppaministerien huippukokousta koskevan valmistelukeskustelun perusteella.
Hän vakuutti laajaa halua jatkaa Ukrainan tukemista eri keinoin ja Suomen halua lisätä myös energiapakotteita, mutta eurooppaministerien kesken ei ollut mitään konkreettista päätettävää.
Huomiota on herättänyt esimerkiksi Saksan osin ristiriitaiselta näyttäneet viestit raskaan aseavun toimittamisesta Ukrainaan ja vaikeudet saada maakaasua pakotteiden piiriin.
Tämän kaltaiset kipukohdat eivät siis kuitenkaan olleet esillä eurooppaministerien keskustelussa.
Ei perussopimuksia auki
Tuppuraisen mukaan Euroopan parlamentin ajatukset perussopimusten muuttamisesta eivät ole näillä näkymin nousemassa tulevan huippukokouksen asialistalle.
Hän huomautti, että monet Euroopan parlamentin katsomista muutostarpeista liittyisivät parlamentin oman vallan kasvattamiseen.
– Tämä oli luonnollisesti Suomenkin näkökulmasta aika kapea katsantokanta.
Monet ehdotetuista muutoksista ovat Tuppuraisen mukaan lisäksi sellaisia, että niitä voisi jo nykyisillä perussopimuksilla toteuttaa. Esimerkiksi määräenemmistöpäätöksiä voitaisiin lisätä, jos poliittista tahtoa tähän löytyisi, hän sanoi.
Määräenemmistöpäätökset tarkoittaisivat, että tietyille päätöksille ei tarvitsisi kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Tämä ehkäisisi yksittäisten maiden mahdollisuuksia jumittaa päätöksentekoa täydellisesti.
– Suomen kantahan on ollut pitkään jo positiivinen sen suhteen, mitä tulee määräenemmistöpäätösten käytön lisäämiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ja me tuemme sitä, että nykyisten perussopimusten puitteissa olevaa mahdollisuutta käytettäisiin hyväksi.
Uutista päivitetty ja täydennetty 21.6. kello 18.45.
7:47