Ukraina ei saanut suoraa EU-ehdokasmaan asemaa – Marin: Oikotietä ei ole, jäsenyysehdot pitää täyttää

EU-maiden johtajien epävirallisen huippukokouksen ensimmäisen päivän päätteeksi julkaistu lausunto ei odotetun mukaisesti anna Ukrainalle suoraan ehdokasmaan asemaa, vaan pyytää EU-komissiota antamaan lausuntonsa hakemuksesta perussopimusten määräysten mukaisesti. Eurooppa-neuvoston julkaisemassa lausunnossa Ukrainan kerrotaan kuuluvan eurooppalaiseen perheeseen.

Ranskan Versailles'ssa järjestettävän kokouksen ensimmäisen päivän päättymisestä kertoi neuvoston puheenjohtajan tiedottaja Barend Leyts Twitterissä Suomen aikaa aamukolmen jälkeen.

Kokouksen asialistalla on ollut muun muassa Ukrainan EU-jäsenhakemus, jota maa on toivonut vauhditettavan Venäjän hyökättyä maahan. Kokous jatkuu jälleen myöhemmin tänä aamuna.

Kokous alkoi torstaina keskustelulla energiasta ja yhteisestä puolustuksesta. EU-maiden johtajat istuivat illallispöytään Versailles'n palatsin peilisalissa, samassa paikassa, jossa solmittiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versailles'n rauha vuonna 1919.

Viime viikkoina Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ravistellut koko Eurooppaa.

Osa perhettä, muttei vielä ehdokasmaa

EU-jäsenyyden saavuttaminen on monivaiheinen prosessi ja ennen jäsenyyttä käydään yleensä pitkäkestoiset neuvottelut. Nyt kysymyksenä on ollut, voisiko Ukraina saada tavallista nopeammin varsinaisen ehdokasmaan aseman.

Ennen huippukokousta odotuksena oli, että Ukrainalle ei annettaisi varsinaista ehdokasmaan asemaa, vaan johtajien odotettiin toteavan, että Ukraina nähdään osana eurooppalaista perhettä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ukrainalaisille on tärkeää antaa toivoa ja näkymä siitä, että he ovat osa länttä ja heillä on tulevaisuus Euroopassa.

– Samanaikaisesti pitää tietenkin olla realistisia jäsenyysprosessin osalta. Siinä ei ole tällaista oikotietä, vaan jäsenyysehdot pitää täyttää, Marin sanoi.

Mielipiteet jäsenyydestä jakautuvat

Kokouksen päätyttyä Liettuan presidentti Gitanas Nauseda kirjoitti Twitterissä EU-johtajien sanoneen kyllä Ukrainan eurointegraatiolle.

– Prosessi käynnistyi. Nyt on meistä ja ukrainalaisista kiinni toteuttaa se nopeasti. Sankarillinen Ukrainan kansa ansaitsee tietää olevansa tervetullut EU:hun.

Nausedan tviitti paljastaa EU-johtajien jakautuneet mielipiteet Ukrainan jäsenhakemuksen nopeuttamisesta. Myös Slovenian pääministeri Janez Jansa kommentoi poistuessaan epävirallisesta huippukokouksesta, että Ukraina ansaitsee tulevaisuuden EU:n sisällä. Tätä ennen Jansa oli kommentoinut johtajien näkemysten jakautuneen asiasta.

Hollannin pääministeri Mark Rutte puolestaan kuuluu tiukkaa linjaa pitäneisiin EU-johtajiin. Rutten mukaan EU-johtajat ovat jo nyt nopeuttaneet Ukrainan jäsenhakemuksen käsittelyä pyytämällä EU-komission kantaa. Rutten mukaan Ukrainan toiveen arvioinnissa voi kuitenkin kulua "kuukausia, ehkä vuosia".

– Me kaikki tiedostamme vaikean tilanteen, jossa Ukraina on. Kaikki ovat shokissa siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu, Rutte kommentoi poistuessaan kokouksesta.

Lausunnossaan Eurooppa-neuvosto pyytää EU-komissiolta mielipidettä myös Moldovan ja Georgian jäsenhakemuksista

Marin pitää Niinistön Putin-puhelua tärkeänä

Marin antoi iltakymmeneltä Suomen aikaa lyhyet kommentit suomalaismedialle ja kuvaili, kuinka järkyttävät uutiset Ukrainan tilanteesta välittyvät myös huippukokouksen tunnelmaan.

– Erityisesti tämä synnytyssairaalan pommitus on järkyttänyt laajasti koko Eurooppaa. Nämä ovat kestämättömiä rikoksia, nämä ovat sotarikoksia. Ei voi olla niin, että siviilejä kohtaan tällä tavalla hyökätään.

Ukrainassa paikallisviranomaiset ovat kertoneet, että ainakin kolme ihmistä kuoli Venäjän keskiviikkoisessa ilmaiskussa äitiys- ja lastensairaalaan Mariupolin piiritetyssä Mariupolin satamakaupungissa.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa on tuomittu laajasti kansainvälisessä yhteisössä.

Pääministeri Marin pitää erittäin tärkeänä, että presidentti Sauli Niinistö käy perjantaina puhelinkeskustelun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

– Meidän pitää välittää sinne selkeät viestit siitä, millä tavalla me näemme tämän tilanteen omalta osaltamme ja pyrkiä tietenkin siihen, että pääsemme sotatilasta eroon, Marin sanoi.

Irti venäläisestä tuontienergiasta

Ennen huippukokouksen alkua Marin painotti, kuinka tärkeää on, että EU pääsisi eroon riippuvuudestaan venäläisenergiasta.

Vähentämällä energiaostojaan Venäjältä EU voisi saada painavamman keinon vaikuttaa Venäjän linjaan. EU-komissio on ehdottanut tavoitteeksi, että EU vähentäisi venäläisen maakaasun tuontia kahdella kolmasosalla jo tämän vuoden loppuun mennessä.

–  Me rahoitamme tätä sotaa ostamalla Venäjältä energiaa, Marin totesi aiemmin torstaina.

Marin arvioi, että iso kysymys energian osalta liittyy juuri kaasuun.

–  Kaasun osalta Eurooppa on riippuvainen Venäjän tuontikaasusta, ja tämä on se hankala keskustelu.

Illalla Marin kertoi, että jäsenmaiden näkemykset vaihtelevat siitä, kuinka nopeasti irrottautuminen venäläisestä tuontienergiasta onnistuisi EU-maissa.

–  Haluamme päästä Venäjän tuontienergiasta niin nopeasti kuin mahdollista, mutta ymmärrettävästi aikataululle on erilaisia näkemyksiä, Marin sanoi.

Marinin mukaan Suomi kannattaa komission energiaehdotuksia pääpiirteissään, mutta useita yksityiskohtia on edelleen auki.

Kannusteita yhteisiin puolustushankintoihin

EU-maiden johtajien odotetaan hyväksyvän perjantaina huippukokouksen toisena päivänä Versailles'n julistus, johon on koottu muun muassa linjauksia puolustusinvestoinneista.

STT:n näkemässä julistusluonnoksessa mainitaan muun muassa puolustusmenojen huomattava kasvattaminen sekä kannusteiden luominen jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin.

Lisäksi kykyä vastata hybridiuhkiin halutaan vahvistaa entisestään sekä kiinnittää huomiota kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.

Julistuksessa aiotaan todeta, että yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa on avainasemassa Euroopan yleisen turvallisuuden kannalta.

Tekstissä kuitenkin korostetaan myös EU-maiden keskinäistä avunantoa ja perussopimuksen artikla 42.7:n tärkeyttä. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Mainintaa artikla 42.7:stä julistukseen ovat ajaneet Suomi ja Ruotsi, jotka eivät kuulu Natoon.

Lisää suuntaviivoja EU:n puolustusyhteistyölle on odotettavissa myöhemmin keväällä, kun niin sanottu EU:n strateginen kompassi tulee hyväksyttäväksi.

Ukrainan sota on Marinin mukaan nostanut keskustelun EU:n puolustusyhteistyöstä esille aivan uudessa valossa.