EU-komissio julkaisee tänään raporttinsa EU:hun haluavien maiden tilanteesta jäsenyysprosessissa. Komission odotetaan suosittavan nykyisille jäsenmaille, että jäsenyysneuvottelut avataan Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Euroopan unionin ovi ei ole käynyt viimeiseen kymmeneen vuoteen, paitsi kerran ulospäin, vaikka sisääntulijoita olisi ollut jonoksi asti.
EU laajeni edellisen kerran vuonna 2013, kun Kroatiasta tuli sen jäsen. Seuraavana vuonna vastavalittu EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker linjasi, ettei komission kaudella 2014-2019 oteta uusia jäseniä. Oli tarpeen sulatella ja arvioida tilannetta, jossa unioni oli laajentunut kymmenessä vuodessa 13:een uuteen jäsenmaahan.
– Junckerin linjaus oli hyvin negatiivinen viesti etenkin Länsi-Balkanin maiden näkökulmasta. Käytännössä niille viestittiin, että vaikka tekisitte jäsenyyteen vaaditut reformit, ette nyt pääse klubiin, sanoo Berta López Domènech.
López Domènech työskentelee laajentumispolitiikkaan ja Länsi-Balkaniin keskittyvänä analyytikkona European Policy Centressä, joka on yksi merkittävimmistä EU-politiikkaan keskittyvistä ajatushautomoista.
Junckerin komission aloittaessa EU kävi jäsenyysneuvottelut Serbian, Montenegron ja Turkin kanssa. Hänen kaudellaan Serbian ja Montenegron neuvottelut käytännössä pysähtyivät.
– EU halusi keskittyä haasteisiin, joita sillä oli muun muassa brexitin, finanssikriisin vaikutusten ja sen omia arvoja haastavien jäsenmaiden muodossa.
Turkin jäsenyysneuvottelut olivat hidastuneet jo aiemmin ja ne keskeytettiin kokonaan vuonna 2018 muun muassa Turkin huonon demokratiakehityksen vuoksi.
