Pääministeri Marin: Ilman sotaa Ukrainan EU-jäsenyydestä ei olisi nyt keskusteltu – puhui eilen Zelenskyin kanssa

EU-maiden johtajat myönsivät ehdokasmaan aseman Ukrainalle ja Moldovalle historiallisessa huippukokouksessaan.

Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on syynä siihen, että Euroopan unionin eteisessä on nyt aiempaa enemmän väkeä odottelemassa jäsenyysneuvottelujen alkamista. Näin tilannetta arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.) sen jälkeen, kun EU-johtajien huippukokous oli hyväksynyt Ukrainan ja Moldovan EU:n ehdokasmaiksi torstaina.

– Ilman Ukrainan sotaa me emme varmasti olisi tänä keväänä käyneet näitä keskusteluja. Maat tuskin olisivat itse juuri tänä keväänä myöskään hakeneet jäsenyyttä.

Pääministeri Marin arvioi Brysselin huippukokouksessa tehtyä päätöstä historialliseksi. Ukrainan ja Moldovan ehdokkuuden lisäksi jäsenmaat ovat valmiita myöntämään Georgialle "näkymän" jäsenyydestä, mikä tarkoittaa käytännössä pidempää matkaa kohti unionia.

Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti maahan helmikuun lopussa. Moldova seurasi hakemuksessaan Ukrainan perässä.

Marinin mukaan on mahdoton ennakoida, kuinka nopeasti Ukrainasta tulee EU:n varsinainen jäsen.

– Se riippuu maasta itsestänsä: kuinka ripeästi se toteuttaa niitä uudistuksia, joita jäsenyyteen vaaditaan. Kitkee korruptiota, vahvistaa demokratiaa, turvaa oikeusvaltiokehitystä. Kaikki nämä uudistukset on tehtävä.

Puhelu Zelenskyin kanssa

Marin keskusteli illalla puhelimessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Marinin mukaan puhelussa käytiin läpi Ukrainan EU-jäsenhakemusta, huippukokouksen tunnelmia ja Suomen näkökulmaa tilanteeseen.

– Hän on vakuuttanut, että Ukrainalla on vahva tahto tehdä nämä uudistukset, nimenomaisesti itsensä vuoksi, kansalaisten vuoksi, koska he näkevät, että tämä tarjoaa heidän kansalaisilleen paremman tulevaisuuden.

Marin kertoi puhuneensa myös Moldovan presidentin Maia Sandun kanssa aikaisemmin tällä viikolla ja aihe oli sama.

Zelenskyi myös kirjoitti Twitterissä olevansa kiitollinen huippukokousta johtavalle Charles Michelille, komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja muille EU-johtajille tuesta.

– Ukrainan tulevaisuus on EU:ssa, hän lisäsi.

Voiko Balkanin solmu aueta perjantaina?

Samaan aikaan kun huippukokouksessa oli juhlan tuntua unionin uusista laajentumisaskeleista, aiemmin unionin porstuaan päässeet Länsi-Balkanin maat olivat turhautuneita yhä jatkuvasta odottelusta.

Esimerkiksi Pohjois-Makedonia on joutunut odottamaan Bulgarian hyväksyntää siitä, että se voisi aloittaa neuvottelut jäsenyydestään. Solmun avaamista ei ole helpottanut Bulgariassa käynnissä oleva hallituskriisi. Pääministeri Kiril Petkov on kuitenkin elätellyt toivetta nopeasta etenemisestä.

– He yrittävät saada parlamentista nyt kuitenkin tuen sille, että Pohjois-Makedonian ja Albanian osalta voitaisiin edetä, Marin kertoi.

Illallisen menussa Macronin visio

EU:n laajentumisen erinäisten vaikeuksien vuoksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti aiemmin keväällä, että EU:n rinnalle voitaisiin luoda löyhempi "Euroopan poliittinen yhteisö".

Huippukokouksen yhteydessä järjestyssä tiedotustilaisuudessa Macron selitti ideaansa muun muassa ajatuksella siitä, että kaikki maat Euroopassa eivät välttämättä asuisi samassa talossa, mutta saman kadun varrella.

Avauksesta keskusteltiin huippukokouksen illallisella. Marinin mukaan Macronin avausta yhtäältä kiitettiin, mutta myös korostettiin sitä, että yhteisö ei voisi korvata EU:n jäsenyysprosessia.

– Osa maista haluaa jäseniksi tulevaisuudessa, eli nämä eivät ole ikään kuin vaihtoehtoja toisilleen. Enemmän kyse on siitä, että olisi tällainen laajempi yhteisö, jonka puitteissa voisimme keskustella yhteisistä arvoista ja yhteisistä asioista, ja sitä kautta vahvistaa eurooppalaista yhtenäisyyttä.

Marinin mukaan Suomelle käy Euroopan kehittäminen, mutta samalla Suomi haluaisi pitää kiinni nykyisistä rakenteista.

EU-maiden johtajien huippukokous jatkuu perjantaina Brysselissä.

Lue myös:

    Uusimmat