Unkari kiristää muita maita Ukraina-tuella, jotta se saisi jäädytetyt rahansa vapautettua.
Vuoden tärkein huippukokous EU:n tuesta Ukrainalle alkaa Brysselissä torstaina jännittyneissä tunnelmissa, kun Unkarin pääministeri Viktor Orban on ottanut kokouksen alla panttivangikseen tukipäätökset puolustussotaa käyvälle Ukrainalle.
Unkari on vastustanut Ukrainan pitkäaikaista tukemista 50 miljardin euron tukipaketilla, seuraavan askeleen ottamista Ukrainan EU-polulla ja 20 miljardin euron Ukraina-potin pääomittamista EU:n rauhanrahastoon.
Rauhanrahastosta on korvattu jäsenmaille muun muassa niiden aseellista apua Ukrainalle.
Kokoukseen on latautunut jo hyvän aikaa suuria odotuksia. Siksi Venäjälle, Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Ukrainaan lähtee katastrofaalinen viesti, jos jäsenmaat eivät saavuta yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa.
Suomea edustava pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi kokouksen painoarvoa historialliseksi. Orpo kommentoi asiaa, kun hän saapui poliittisten johtajien huippukokoukseen Brysseliin.
– Toivon, että tästä tulee historiallinen kokous tuloksiltaan positiivisessa mielessä. Tämä voi olla myös historiallinen epäonnistuminen. En löydä termejä sille, miten suuri pettymys se olisi, jos päätöstä ei saataisi, hän sanoi.
Rahapeliä Orbanin tapaan
Unkarin Orban on vaatinut toistuvasti, että EU:n Ukraina-strategiaa täytyisi arvioida uusiksi. Orban on katsonut, että EU tukee nyt sotaa rauhan sijasta. Mitä lähemmäs huippukokousta on tultu, sitä selvemmäksi on kuitenkin käynyt Unkarin tavoitteiden kytkeytyminen rahaan.
Tiistaina illalla uutistoimisto Bloomberg julkaisi haastattelun, jossa Orbanin avustaja kytki Ukrainan 50 miljardin euron tukipaketin puoltamisen suoraan Unkarilta jäädytettyihin rahoihin. Unkari olisi jutun mukaan valmis tukemaan päätöstä pitkän aikavälin Ukraina-tuesta, jos kaikki Unkarin oikeusvaltio-ongelmien takia jäädytetyt rahat vapautettaisiin.
Myös Orpolta kysyttiin keskiviikkona iltapäivällä, onko tämä kaupankäynti, johon Suomi on valmis.
– Ei tuossa muodossaan missään nimessä. Oikeusvaltioperiaatteen takana olevat rahat ovat kiinni nimenomaan oikeusvaltiokysymyksessä, Orpo sanoi.
Jo keskiviikkona illalla Orbanin toive rahahanojen aukeamisesta kuitenkin toteutui osittain, kun EU-komissio ilmoitti vapauttavansa runsaat 10 miljardia euroa jäädytettyä rahaa Unkarin haettavaksi. Rahat oli jäädytetty muun muassa maan tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden puutteen vuoksi, ja komission mukaan Unkari oli tehnyt tämän rahan jäädyttämisen purkamista edellyttävät uudistukset.
Kyseisen rahaerän komissio pystyi vapauttamaan omalla päätöksellään, mutta osaan jäädytettyjen rahojen vapauttamisesta puolestaan vaadittaisiin päätös jäsenmailta.
Olisi hyväksynyt pakotteet
Unkarista on huippukokouksen lähestyessä tullut myös joitakin viestejä taipuisuudesta, mikä viittaa ainakin jonkinlaisiin neuvotteluhaluihin. Jo päätös siirtää painopistettä periaatteelliselta tasolta rahaan voi viestiä halukkuudesta neuvotella.
Tiistaina Unkari olisi ollut myös valmis hyväksymään uuden Venäjän vastaisen pakotepaketin, mutta Itävalta ei hyväksynyt lopulta sopua. Kaksi toisistaan riippumatonta diplomaattilähdettä piti kuitenkin ennenaikaisena ajatusta, että pakotekokous kertoisi Unkarin taipuisuudesta muissa asioissa.
Keskiviikkona Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi, että ei ole salaisuus, että nyt alkava huippukokous on vaikea. Hän korosti EU:n yhtenäisyyden tärkeyttä ja kertoi työskentelevänsä läpi päivän ja yön, jotta ratkaisu löydetään. Kysymyksen siitä, kiristääkö Unkari EU:ta, Michel väisti.
EU:n ulkosuhteista vastaavalta Josep Borrellilta puolestaan kysyttiin, onko EU:n laajentuminen hyvä idea, kun yksi jäsenmaa eli Unkari blokkaa tällä hetkellä EU:n päätöksiä. Borrell vastasi, että EU:n laajentuminen on keskeisin osa unionin ulkopolitiikkaa. Hän myös sanoi, että turhautumisen välttämiseksi EU:n tulee täyttää odotukset ja kiristää tahtia laajentumispolitiikan osalta.
Rahapäätökset voi kiertää, laajentumista ei
EU-kokouksen tulokset kirjataan loppulauselmiksi, joiden lopullisia muotoiluja seurataan tarkasti. STT:n keskiviikkona näkemän – tiistailta peräisin olevan – luonnostekstin perusteella poliittiset johtajat lähtevät kokoukseen yhä sillä asenteella, että tuki Ukrainalle säilyisi vahvana ja jäsenmaat avaisivat neuvottelut EU-jäsenyydestä Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Poliittiset johtajat päättäisivät myös myöntää Georgialle ehdokasvaltion aseman sillä edellytyksellä, että 12. joulukuuta 2023 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyt toimet toteutetaan. Johtajat olisivat myös valmiina avaamaan jäsenyysneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa, kun jäsenyyskriteerit on täytetty tarvittavassa määrin
Jos tällaiset päätelmät kokouksesta halutaan antaa, täytyisi Unkarin taipua näkemyksissään. Esimerkiksi päätöksiä Ukrainan rahallisesta tuesta jäsenmaat voivat myös tehdä 26 tarvittaessa maan kesken, mutta laajentumispäätöksessä yksimielisyyden vaatimus ei ole kierrettävissä.
Myös Yhdysvaltojen tuki jumissa
Myös Yhdysvalloissa paketti Ukrainan tukemiseksi on ollut jumissa.
Osa republikaaneista on kieltäytynyt antamasta uutta 60 miljardin dollarin apupakettia Ukrainalle, jos demokraatit eivät sitä ennen vastaa republikaanien vaatimuksiin maahanmuuton ja Meksikon rajan turvallisuuden tiukentamisesta.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden vakuutti kuitenkin Valkoisessa talossa tiistaina vierailleelle Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille, ettei Yhdysvallat hylkää Ukrainaa.