"Uimapukuja, mutta takapuolen välistä meni nauha" – 1980-luvun aerobic-trikoot naurattavat nykytreenaajaa

Puistojumppaa Kanadassa 1987.

Julkaistu 20.03.2016 17:07

Maria Aarnio

maria.aarnio@mtv.fi

Kahisevat ”hikihousut”, kuntoilupukuun kuuluvat vyöt ja säärystimet. Kuntoilun trendit ovat totisesti muuttuneet vuosien varrella!

Irene Caran Flashdance... What a Feeling pärähtää soimaan. Jennifer Bealsin esittämä baaritanssija Alex Owens valmistautuu häikäisemään tuomariston ja voittamaan itselleen uran ammattitansijana.

Jalassaan hänellä on säärystimet ja yllään uimapukua muistuttava trikooasu. Onhan nyt 1980-luku.

Kohtaus on elokuvasta Flashdance, joka teatteriversioitiin viimeksi 2010-luvulla. Säärystimet sen sijaan ovat kuolleet kuntosaleilta sukupuuttoon.

– Kyllä nykyisin vähän huvittavat nämä 1980-1990 luvun aerobic-trikoot, ja sen ajan tyyli. Mutta se oli sen ajan tyyliä. Oli neonvärejä, ja nykyisin sitä ajatellaan nostalgiana, Joonas Putti, Helsingin Atleettiklubin varapuheenjohtaja ja pian valmistuva fysioterapeutti sanoo.

– En tiedä, ajatellaanko nykyhetkeä tulevaisuudessa nostalgisesti. Nykyisissä vaatteissa on vähän samaa treenitrikooajattelua (kuin aiemmilla vuosikymmenillä), mutta ihmisillä on melkein muotivaatteisiin luokiteltavia brändejä päällä tällä hetkellä.

GoGo Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Taru Vähätalo muistaa vieläkin kahisevat ”hikihousut” ja säärystimet, joita oli kaikilla. Ja stringit – nekin kuuluivat 1980–1990-luvulla kuntosaleille.

– Oli kokopukuja, eli vähän kuin uimapukuja, mutta takapuolen välistä meni nauha. Sellaisia oli paljon. Ja mahdollisimman pieniä! Kaikki topit ja sortsit olivat mahdollisimman pieniä ja ja lyhyitä. Nyt se on päinvastoin, ne ovat pitkiä ja löysiä. Ennen todellakin tulivat muodot esiin, fitness director Päivi Aholaita-Mäenpää kuvaa.

– Kun avasimme liikuntakeskuksen, silloin tulivat juuri jumppatossut, eli aerobic-lenkkarit ja Reebokin varrelliset aerobic-tossut. Siihen asti oli vain nahkaiset jumppatossut tai oltiin paljain varpain. Kun avasimme, alkuun puolet asiakkaista oli vielä ilman kenkiä jumppatunnilla, Vähätalo muistelee.