Mustameri on muuttunut sodan aikana uudenlaisen merisodankäynnin näyttämöksi. MTV:n sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen pääsi Odessassa Ukrainan merivoimien mukaan meripartiolle.
Tältä näyttää sota Mustallamerellä juuri nyt.
Tällä ukrainalaispartiolla on käytössään ruotsalaisvalmisteisia Stridsbåt 90 H(alv) -tyyppisiä taisteluveneitä. Ne ovat pieniä ja nopeita, mutta niiden aseistus ei riitä vastaamaan kaikkiin Mustanmeren uusiin uhkiin.
Ukraina yrittää pitää Venäjän merivoimat aisoissa muun muassa pienillä ruotsalaisilla taisteluveneillä, meridrooneilla sekä iskuilla Krimin tukikohtiin. Samaan aikaan Venäjä puolestaan pyrkii lamauttamaan Ukrainan satamat ja meriyhteydet.
Käytössä ruotsalaiset taisteluveneet
Stridsbåt 90 H(alv) on nopea sotilaallinen maihinnousu- ja rynnäkkövene, jonka on kehittänyt Dockstravarvet-telakka alun perin Ruotsin merivoimille. Sitä käyttävät useiden maiden merivoimat – ja nykyään myös Ukraina.
Nimi tarkoittaa suoraan käännettynä ”Taisteluvene 90 puolikas”. Numero 90 viittaa veneen käyttöönotto- tai hyväksymisvuoteen 1990, ja Halv puolestaan siihen, että vene pystyy kuljettamaan ja maihin laskemaan täysin varustettuna puolikkaan amfibiojoukkueen eli 18 sotilasta.
Erityisen vaikea vastustaja sille ovat Venäjän uudet, suihkumoottorilla kulkevat lennokit.
– Valitettavasti tässä aluksessani ei ole aseistusta, jolla pystyisimme pudottamaan suihkumoottorilla käyviä Shahedeja, veneen kapteeni Serhii sanoo.
Ongelma on käytännöllinen. Ukrainan veneen konekivääri soveltuu lähietäisyydeltä moniin uhkiin, mutta kymmenien kilometrien päästä lähestyvään, nopeasti lentävään lennokkiin osuminen on aivan eri asia.
Hävittäjiä, drooneja ja ohjuksia
Ukrainan merivoimien tiedottajan Dmytro Pletenchukin mukaan uusia venäläisiä lennokkeja torjutaan tällä hetkellä ennen kaikkea Ukrainan ilmavoimien hävittäjillä ja torjuntadroonien avulla sekä maasta käsin ilmatorjuntaohjuksilla.
Merellä partioivan taisteluveneen keinot ovat rajallisemmat.
Sodan aikana drooneista on kuitenkin tullut myös Ukrainan merivoimille yksi tärkeimmistä aseista. Niillä Ukraina pystyy uhkaamaan Venäjän paljon suurempaa Mustanmeren laivastoa.
Taistelu viljan viennistä
Merisodan vaikutukset ulottuvat paljon varsinaista sotilaallista taistelua kauemmas. Ukrainalle Mustameri on elintärkeä talouden valtimo. Erityisesti viljan vienti on riippuvainen Odessan ympäristön satamista.
Ranskalainen Le Monde kuvasi elokuun lopulla tilannetta käytännössä merisaarron kaltaiseksi. Venäjän iskut ovat pysäyttäneet liikenteen Odessan, Tšornomorskin ja Pivdennyin satamissa yli kuukaudeksi.
Le Monden mukaan kolme satamaa pystyvät normaalioloissa käsittelemään noin kuusi miljoonaa tonnia tavaraa kuukaudessa, ja noin 90 prosenttia Ukrainan viljakuljetuksista kulkee Suur-Odessan satamien kautta. Elokuun alusta lähtien vientiä oli ollut vain noin 500 000 tonnia.
Odessa elää arkea sodan keskellä
Tilanne näkyy myös Odessan kaupungissa.
Odessa elää edelleen lämmintä ja vilkasta loppukesää, vaikka satama-alueelle kohdistuu lähes päivittäisiä iskuja. Rannat ovat täynnä ihmisiä, mutta taivaalla näkyvät savupilvet ja ilmatorjunnan äänet muistuttavat sodasta.
Venäjän uusi ase – S8000 Banderol -lennokki – on tässä sodassa osoittautunut erityisen hankalaksi. S8000 Banderol on suihkumoottorilla varustettu, kertakäyttöinen miehittämätön ase. Se lentää arviolta noin 500–600 km/h nopeudella, eli huomattavasti tavallista potkurikäyttöistä Shahedia nopeammin.
Pletenchuk kuvaa Banderol-lennokin jonkinlaiseksi risteilyohjuksen ja suihkumoottorilla varustetun lennokin välimuodoksi. Ukrainan merivoimien mukaan sen etuna on ennen kaikkea hinta ja mahdollisuus käyttää sitä suuria määriä.
Myös Institute for the Study of War, ISW, on nostanut Banderol-lennokit esiin. ISW:n mukaan Venäjä on käyttänyt niitä toistuvasti Ukrainan Mustanmeren satamainfrastruktuurin pommittamiseen ja häirinnyt näin Ukrainan meriliikennettä.
Odessan alueen satamaliikenne on pudonnut keskimäärin seitsemästä tai kahdeksasta aluksesta päivässä vain yhteen alukseen päivässä. Banderoleja voidaan laukaista muun muassa Orion-lennokeista ja Mi-28N-taisteluhelikoptereista, ja niitä voidaan käyttää Krimin suunnasta Ukrainan merivoimia vastaan.
Tässä käydäänkin parhaillaan teknologista kilpajuoksua.
Venäjä kehittää uusia tapoja murtaa Ukrainan puolustus. Ukraina puolestaan yrittää löytää niihin vastauksen.
Krimiä yritetään eristää
Samaan aikaan Ukraina jatkaa Krimin eristämistä.
Tavoite ei ole vain estää Venäjää käyttämästä niemimaata Mustanmeren laivaston tukikohtana. Krimillä on myös Venäjän lentotukikohtia, ohjusjärjestelmiä ja muuta sotilaallista infrastruktuuria, joiden avulla Venäjä pystyy iskemään syvälle Ukrainaan.
Pletenchukin mukaan Ukrainan merivoimien operaatioiden tarkoituksena on muun muassa vaikeuttaa Krimin sotilaskaluston huoltoa ja polttoaineen sekä ammusten kuljetuksia. Hän korostaa, että Krimin eristäminen on pitkä prosessi eikä sen lopputuloksesta vielä voida puhua.
Merellä sota on siis muuttunut tavalla, joka on vaikea nähdä rannalta.
Venäjän suuret sotalaivat ovat joutuneet vetäytymään, mutta niiden tilalle ovat tulleet lennokit, ohjukset, miinat, elektroninen sodankäynti ja iskut satamiin.
Ukrainan merivoimien tehtävä ei siksi ole enää pelkästään vihollisen laivojen etsimistä ja torjumista. Sen on pystyttävä pitämään meri riittävän turvallisena myös siviililiikenteelle.
Pletenchukin mukaan jopa 90 prosenttia Ukrainan ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Merivoimien uuden teknologian yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin hänen mukaansa turvata viljakäytävä ja muu siviilimerenkulku.
Konekiväärimies Jevhen ei puhu strategiasta tai teknologiasta vaan sodan merkityksestä ihmiselle.
– Toivon sodan vain loppuvan. Haluaisin päästä kotiin ja läheisteni luo.
