Lukiolaistytöt kirjoittavat keskimäärin enemmän aineita ja pärjäävät ylioppilaskokeissa paremmin.
Vielä muutama vuosi sitten pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen osallistui selvästi enemmän miehiä, vaikka kaikista lukiolaisista enemmistö on ollut naisia koko 2000-luvun. Miehet kirjoittavat edelleen pitkästä matematiikasta enemmän laudatureja, mutta nykyään naisten ja miesten osuudet osallistujissa ovat lähes yhtä suuret.
Tänä keväänä pitkän matematiikan laudaturin kirjoitti 570 miestä ja 408 naista.
Lue myös: Yo-kokelas, petyitkö alustavaan arvosanaan? Ei hätää, se voi muuttua vielä radikaalistikin
Matematiikan lisäksi miehillä sujuu keskimäärin paremmin esimerkiksi englanti, mutta naiset taas saavat parempia tuloksia muun muassa äidinkielessä. Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo STT:lle, että ainekohtaiset erot kumpuavat jo lapsuuden mielenkiinnon kohteista: englantia opitaan esimerkiksi videopeleistä, äidinkieltä lukuharrastuksesta.
Esimerkiksi tänä keväänä suomen äidinkielen laudatureista 73 prosenttia oli naisten kirjoittamia. Kokeen osallistujista 58 prosenttia oli naisia.
Keskimäärin naiset saavat korkeampia arvosanoja ylioppilaskokeissa, ja he myös kirjoittavat useamman aineen kuin miehet. Tähkän mukaan tyttöjen arvosanat ovat keskimäärin parempia jo peruskoulussa, joten lukioon tultaessa lähtötasossa on eroja.
– Keskimääräinen lähtötaso vaikuttaa aina seuraavaan opiskeluvaiheeseen, Tähkä sanoo.
Ainevalintojen sukupuolittuminen kantaa työelämään
Erot mielenkiinnon kohteissa ja jatko-opintosuunnitelmissa vaikuttavat Tähkän mukaan siihen, mitä aineita ylioppilaskokeissa kirjoitetaan.
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri kertoo STT:lle, että naiset valitsevat ylioppilastutkintoonsa herkemmin humanistisia aineita, kuten psykologiaa. Tänä keväänä fysiikan ja yhteiskuntaopin kokeiden osallistujissa on puolestaan ollut YTL:n tilastojen mukaan enemmän miehiä kuin naisia.
Lue myös: Itäsuomalaislähtöinen toimittaja testasi kouluruotsiaan lippuluukulla – näin kävi
Myös peruskoulusta saatu lähtötaso voi vaikuttaa ainevalintoihin. Esimerkiksi fysiikkaa ja vieraiden kielten pitkiä oppimääriä lukevilla opiskelijoilla sujuvat tyypillisesti muutkin aineet hyvin tai erinomaisesti, YTL:n Tähkä kertoo.
– Siellä on yleensä aika vahvat opiskelutaidot ja motivaatio oppimiseen.
Ainevalinnoissakin näkyvä sukupuolittuminen kantaa Suomessa pitkälle korkeakoulutukseen ja työelämään saakka. Esimerkiksi tekniikan alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia oli vuonna 2023 miehiä, kun taas terveyden ja hyvinvoinnin alalla tilanne oli päinvastainen.
Sama jakautuminen pätee myös työelämässä. Naisia työskentelee enemmän esimerkiksi terveys- ja sosiaalialalla sekä koulutuksessa, kun taas miehet ovat enemmistönä muun muassa teollisuuden ja rakentamisen aloilla.
– Vaikka meillä on hyvin yhdenvertainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta monella tavalla, niin ammatit ovat edelleen tavattoman sukupuolittuneita, sanoo Kuntaliiton Värri.
Värrin mukaan alojen eriytyminen voi olla laajempikin haaste. Jos naiset ja miehet kohtaavat yhä harvemmin samoilla foorumeilla, kuten esimerkiksi koulutuksessa, he eriytyvät toisistaan entistä voimakkaammin.
– Se on tietysti iso yhteiskunnallinen kysymys, Värri sanoo.
Kaikkien lukiolaisten sukupuolijakauma on vakio
Tänä keväänä valkolakin painaa päähänsä noin 25 000 uutta ylioppilasta. Enemmistö heistä on naisia, noin 57 prosenttia, selviää YTL:n tilastoista. Värri kertoo, ettei kaikkien lukiolaisten sukupuolijakaumassa juuri ole vuosittaista vaihtelua. Ylioppilaissa jakauma on suunnilleen sama, koska lukiokoulutuksen keskeyttäminen on vähäistä.
Värrin mukaan tytöt kokevat voimakkaammin lukiokoulutuksen pääasialliseksi vaihtoehdokseen. Lukiokoulutus on monelle väylä korkeakouluihin, joiden opiskelijoista niin ikään yli puolet on naisia. Tilastokeskuksen mukaan naiset ovat myös koulutetumpia Suomessa.
Värrin mukaan opiskelijoiden sukupuolijakauma voi vaihdella yksittäisten oppilaitosten välillä paljonkin. Tyttöjä saattaa enimmillään olla lukiossa 90 prosenttia ja vähimmillään 30 prosenttia.
Eniten yksittäisen lukion sukupuolijakaumaan vaikuttaa Värrin mukaan sen opetustarjonta ja mahdolliset painotukset. Taideaineita, kuten kuvataidetta, ilmaisutaitoa tai musiikkia painottavat oppilaitokset vetävät yleensä puoleensa enemmän tyttöjä. Taidelukioiden lisäksi tytöt kiinnostuvat poikia useammin esimerkiksi ratsastus- tai eläinlääketiedelinjoja tarjoavista lukioista.
Poikia taas on enemmän esimerkiksi monissa matemaattis-luonnontieteellisiä linjoja tarjoavissa lukioissa. Värrin mukaan myös esimerkiksi ilmailulinja vetää enemmän poikia.
Liikuntalukioiden sukupuolijakauma taas riippuu Värrin mukaan eniten siitä, mitä urheilulajeja oppilaitoksessa painotetaan.
Lukion sukupuolijakaumaan voi vaikuttaa myös oppilaitoksen sijainti. Värri kertoo, että etenkin kehyskunnissa asuvat tytöt saattavat herkemmin hakeutua lukioon läheiseen keskuskaupunkiin, kun taas pojille on tyypillisempää jäädä kotikunnan lukioon.
– Mutta painotan sitä, että opintotarjonta on kaikkein ratkaisevin asia.