Ruotsinopettajat näkevät valonpilkahduksia suhtautumisessa toiseen kotimaiseen kieleen, vaikka ylioppilaskirjoituksissa ruotsin suosio on romahtanut.
Ruotsin opinnot peruskoulussa ja lukiossa on saaneet osakseen mollaavaa puhetta viime vuosina. Meillä Suomessa ei puhuta pakkomatematiikasta tai pakkohistoriasta, mutta pakkoruotsista kylläkin, vaikka kyseessä on toinen kotimainen kieli. Käänne on ruotsinopettajien mukaan kuitenkin nähtävissä.
Viime aikojen linjaukset ovat olleet toiselle kotimaiselle epäsuotuisia. Suomen ruotsinopettajat ry:stä harmitellaan, kuinka tänä keväänä A2-ruotsi on poistettu kokonaan alakouluista muutamassa kunnassa. A2-kieli on vapaaehtoinen 4. luokalta alkava vieras kieli. Toinen negatiivinen seikka on yliopistojen todistusvalintojen pisteytysjärjestelmä, jossa luonnontieteillä on suuri painoarvo.
– On hullua, että nuoret valitsevat kirjoittaa matematiikan päästen rimaa hipoen yli, kun ruotsin kielessä voisi pärjätä paremmin, toteaa ruotsinopettajien puheenjohtaja Eija Heikkala MTV Uutisille.
Lue myös: Näistä yllättävistä maista haetaan erityisesti Suomen korkeakouluihin – "Halutaan hakea koulutusta länsimaista"
Opettajat: Toisella kotimaisella uutta nostetta
Kaikesta huolimatta ruotsinopettajat näkevät valonpilkahduksia suhtautumisessa toiseen kotimaiseen.
Nuoret ovat ottaneet keskustelutaitoja korostavan opetuksen omakseen peruskoulussa ja lukiossa. Vöyriläisyhtye KAJ on tuonut kielelle nostetta. Kaksikielinen presidenttimme Alexander Stubb on hyvä esikuva nuorille. Myös Nato-jäsenyys on lisännyt yhteistyötä länsinaapurin kanssa, mikä lisää hyvän ruotsintaidon tarvetta. Pakkoruotsi-termin viljeleminen mediassa on ruotsinopettajien havaintojen mukaan vähentynyt.
– Eikä sovi unohtaa urheilu-uraa, josta moni nuori unelmoi. Hyvä kielitaito voi ohjata pelaamaan Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, toteaa lehtori Anna Lötjönen.
Lukion opinto-ohjaaja Jyrki Karjalainen on huomannut, että nuoria on nyt aiempia vuosia helpompaa kannustaa ruotsin opintoihin.
– Minulle tulee lukiossa ohjattavia, joilla on selvästi mielessä Pohjoismaat ja erityisesti opiskelemaan lähteminen Ruotsiin. Minulla on nyt enemmän argumentteja kannustaa nuoria opiskelemaan ruotsia.
Vaikka opettajat näkevät positiivisia signaaleja, näyttävät ylioppilaskirjoitusten tilastot yhä karuilta. Ruotsia suoritetaan vähemmän kuin aikaisemmin. Taustalla on ylioppilastutkintolautakunnan mukaan pitkä laskeva trendi. Ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista vuodesta 2005.
Lue myös: Ammattikorkeakoulusta tohtoriksi Puolan ja Unkarin avulla – näin Suomen laki aiotaan ohittaa
Niukentunut opetus heikentää kielitaitoa
Suomen ruotsinopettajat ry:stä myönnetään, että suomalaisten nuorten taidot puhua ruotsia ovat heikommat kuin esimerkiksi 20 vuotta vanhemmilla. Syynä heikompiin taitoihin on opetusresurssien väheneminen.
– Ero resursseissa on suuri verrattuna esimerkiksi englantiin. Perusasteella esimerkiksi englantia on 18 vuosiviikkotuntia verrattuna ruotsin 7 vuosiviikkotuntiin, ihmettelee ruotsinopettajien puheenjohtaja Eija Heikkala.
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa itäsuomalaislähtöinen toimittaja Janne Ahjopalo kokeili, kuinka häneltä soljuu koulussa ja opiskeluissa päntätty ruotsi. Tehtävänä oli ostaa liput syksyllä pyörähtävään ruotsinkieliseen Amos A -näytelmään. Näytelmän on kirjoittanut Gunilla Hemming ja ohjaa Kari Heiskanen.
Svenska Teaternista muistutetaan, että teatterissa palvellaan asiakkaita myös suomeksi, joten ramppikuumetta ruotsin puhumiseen ei tarvitse tuntea. Näytelmissä on myös tavallista suomenkielinen tekstitys.